Siirry pääsisältöön

Kevätaurinko pilkistää jo

Helmikuun aurinko paistaa ja sulattaa lumet.  Hei, ei se näin pitänyt mennä.  En usko, että tästä vielä kevät lähtee liikkeelle.  Usein tulee vielä pakkaskausi helmikuun ja maaliskuun aikana.  Puutarhamyymälöissä on jo sutinaa siemenosastolla.  Minäkin jo tilasin ensimmäiset siemenet Korpikankaalta.  En ole vielä uskaltanut päästää irti kasvatushimoani.  Jotkut jo ovat alkaneet ensimmäisillä siemenillä. 
 
Minä aloitin mullan kaivelun sisäkukkasten mullanvaihdolla.  Siinä pääsi jo tunnelmaan.  Nostin pelargonian nurkasta valoon, vaihdoin mullan ja katkaisin oksia.  En ole aiemmin oikein onnistunut siinä.  Kaikkea pitää koittaa kukkien tähden.
 
 
 
 
Ainoat kukkaset mitkä olen varmasti saanut kasvatettua, ovat SaintPauliat.  Ne kukkivat vuodesta toiseen ja monena vuonna kaksi kertaa.  Ne kestävät jonkun verran kuivuutta, eli muistamattomuutta.  Pienet tilat aiheuttavat harmia, kun ei voi oikein isoja kukkasia pitää.  Minulle siitä jo huomautettiin.  Kukkaset ovat siitä hienoja, että niitä voi uudistaa ottamalla kotteja isoista kasveista, ettei ihan mene kasvatus hukkaan.  Aloittaa kasvatus uudella innolla pienestä taimesta.
 
 
Aurinko sulattaa pian lumet ja pääsee puutarhaan jatkamaan istutusta mullan levittämistä ja paljon muuta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen