Siirry pääsisältöön

Elokuu on sadonkorjuun aika

Kotimaan matkailun jälkeen on  hauska taas uppoutua tavallisiin kotihommiin.  Leivontaa, ruuanlaittoa ja mehunkeittoa.  Vähän oli marjoja käytettävissä, pari vajaata maijallista.  Tuli niistä nyt muutama pullo, että saan nauttia itsetehdyn mehun kotoisuudesta.  Minä tosiaan juon kaikki mehut, en tee niistä kiisseliä, enkä muitakaan soppia.  Ulkoilun ja lenkin jälkeen mehu maistuu, ikään kuin palautusjuomana.




Leivontaakin olen nyt paljon harrastanut, kun olen kokeillut valmistaa pullia ja leipää ilman sokeria ja vähähiilihydraattisesti.  Se on muuten aika vaikeaa aluksi.  Karppisokeria pitää käyttää ja paljon kananmunia.  Kyllä se onnistuu tiikerikakkukin mantelijauhoista.

Harmi, että sienisato tuntuu jäävän jos ei nyt tyhjäksi niin aika onnettomaksi.  Aion silti käydä katsastamassa mökin lähimetsän kantarellipaikat jos jokusen löytäisi.



 Kaupungissakin näkee vielä viljankorjuuta.  Leikkuupuimuri pölytti kuivaa viljaa takapihan vierellä.  Tuntui aivan maalla ololta.

Omenasato jäi myös huonoksi kuivan kesän ansiosta.  Suurin osa omenista putoili ja mädäntyi maahan.  Hiukan sain pelastettua niistä.  Pilkoin paremmat omenat pakkaseen piirakan tekoon ja muuhun käyttöön.  Ei ne suuret tulot vaan pienet menot ja kekseliäisyys.

Nyt puhutaan paljon kierrätyksestä ja säästäväisyydestä.  Se on minulla verissä jo kotoa lähtien.  Kaikki kierrätetään ja jos niistä ei ole itselle käyttöä, ne voivat vielä kelvata jollekin muulle.  Ruuat tietysti koitetaan syödä itse, mutta muut asiat, vaatteet ja tavarat.  Lähetin vaatteita nettikirppikselle.  Ne kelpasivat sinne myyntiin.  Tosin en ole lainkaan varma saako niistä mitään rahaa, mutta menevät sitten lahjoitukseen.  

  https://vahankaytetty.fi/

Kukat eivät kärsineet paljonkaan kuivasta kesästä kastelun takia.  Keväällä tuskailin, kun samettikukkien siemenet eivät meinanneet lähteä alkuun.  Tässä niitä nyt on.  Muutama on jostain syystä kasvattanut pitkän varren.  Malvikkikin kukkii herkillä kukillaan. 









 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...