Katselen tätä kirjoitusta aina käydessäni jumppaamassa muiden innostuneiden kanssa. Se kertoo mielestäni kaikesta harrastamisesta. Jumpasta jutusteluun ja puutarhasta palapeleilyyn. Sitä kutsutaan myös elämästä nauttimiseksi. Koskaan ei voi sanoa toisen harrastamista oudoksi tai mitättömäksi. Minun harrastamiseni vaihtelee ja muuttuu vuosien varrella. Kaikenlaista pitää kokeilla jos löytyisikin uusi hieno harrastus, jota en ole vielä kokeillut.
Aina näin syksyllä minua kiehtoo katsella uusia mahdollisuuksia. Usein mielenkiinto lopahtaa tunnin sisällä, koska tunnen aika lailla itseni ja mihin voin ryhtyä.
Harrastukset jotka ovat lopahtaneet heti alkuunsa: tilkkutyöt, vapaaehtoistyöt, jotkut liittymiset ryhmiin. Kaikki nämä ovat kariutuneet siihen, että niihin pitää sitoutua pidemmäksi aikaa. Olen harrastaja, joka haluan valita milloin sitä, milloin tuota. Harrastukset, jotka voi jättää joksikin aikaa ja ottaa ne uudestaan esiin, kun haluaa. Sen takia täytyy olla takataskussa monta aloitettua ja välillä jäähylle laitettua harrastusta.
Harrastan lukemista, kirjoittamista, post crossinkia, korttien keräilyä, kirjojen keräilyä, liikuntaa, kirpputoreilla käyntiä, valokuvaamista, ruuanlaittoa, leivontaa, puutarhan hoitoa, sienestämistä, marjastamista, ristikoiden tekemistä, rikossarjojen seuraamista televisiosta, palapelien tekemistä ja toisinaan teatterissa käymistä. Kaikki nämä ovat tekemistä joita voi tehdä yksin. Seurustelu läheisten kanssa on myös mukavaa, mutta sitä ei voi nimetä harrastukseksi.
Tässä on osa omakustannetuista kirjasista. Taas tökkii mielessä, pitäisikö taas aloittaa joku kirjallinen työ tämän blogin kirjoittamisen ohella. Kenties sekin aika vielä tulee. Kirjoittaessanikaan en voisi ajatella romaanin kirjoittamista. Sen pitää olla pätkissä tehtyä.


.jpg)


Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.