Siirry pääsisältöön

Humala

 Humalan kasvatus on helppoa, mutta sen oikeaan suuntaan laittaminen vaikeaa.  Humalan kasvattaminen on talon miehen projekti.  Sitä kasvaa sekä mökillä, että kotipihassa kaupungissa.  Niihin pitää laittaa pitkät ja tukevat salot.  Meilläkin on n. 5-8 metriset.  Niistä on syksyllä välillä hankala riipiä kuivat varret pois.  Ne kun pakkaavat kiertymään ja kaartumaan toistensa päälle.   Alkuperäiset taimet on otettu naapurin pois heittämistä taimista, jotka alkoivat kasvaa asumattomalla paikalla.



Jos haluaa humalan menevän muualle kuin ylös.  Niitä on vahdittava ja kierrettävä kasvamaan haluttuun suuntaan.

Yksi varsista kapuaa jo viereiseen koivuun.  Humalassa on vahvat juuret, joten siihen penkkiin ei voi oikein laittaa mitään muuta.  Se tukehduttaa ja kerää itselleen kaiken veden ja mullan voiman.

Onhan se komea katsella.  Tässä se mahtuu kasvamaan, navetan seinustalla.  


Kukkia tulee runsaasti.  En ole keksinyt niille mitään käyttöä.  Tässä voisi olla yksi tai kaksi vinkkiä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/04/kasvaako-pihassasi-kannabiksen-lahisukulainen-nain-otat-humalan-hyotykayttoon

Tältä sivulta löytyi muutama käyttökohde, tinktuuraa, humalateetä ja jalkakylpyä.


Rivitalon takapihalle se alkaa olla jonkun verran liian iso kasvi.  Se tunkee joka paikkaan.  Jouduin siirtämään raparperin sen vierestä pois.  Mielestäni se häiritsi sen kasvua.


Pyykkinarun päällä se näyttää melkein rypäletertulta.  Sitä voi katkoa ja repiä miten vaan, se ei ole moksiskaan.  Kasvu taitaa vain kiihtyä.  En ehkä enää haluaisi sitä näin pieneen pihaan.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...