Puut ja pensaat

 Olen aina pitänyt puista ja istutan niitä melkein joka vuosi lisää.  Koitan aina löytää jonkun uuden lajin, jota ei ole ennestään.  Kaikki eivät kasva Suomessa vaikka tekisi mitä.  Pitäisi löytää sellaisia, joita on kehitetty näitä mantuja varten.  Mökillä puiden kasvatus on helpompaa, kun on tilaa.  Siellä on paljon tietenkin tavallisia puita, metsän vieressä, kun ollaan.  Mänty, kuusi,leppä. lehtikuusi, pihlaja, raita ja monta muuta.

 Jotkut puut ovat sitkeitä ja kestävät leikkausta enemmänkin.  Kataja on kasvanut rivitalon etupihalla parikymmentä vuotta ja on levinnyt ja kasvanut.  Sitä oli pakko vähän karsia.  Aloitettiin sen karsiminen alhaalta nyt ensin.  Ensi keväänä sitten näemme mitä karsiminen on sille tehnyt.

Mongolian vaahtera, pieni puu, joka on syksyllä kauniiin punainen.

Eurooppalainen pähkinäpensas, lehdet muistuttavat lepän lehtiä.  Se ei  ole kasvattanut yhtään pähkinää.  Ostin toisenkin pensaan jos sillä olisi vaikutusta asiaan.  Onnettomasti se kuivui vähän tänä kesänä.  Ne on pakko suojata talveksi.  Rusakon herkkua ovat.

                                                                               

Korean pihta, kävyt kasvavat hassusti ylöspäin.  Tämänkin puun latva katkesi jossain vaiheessa ja viivästytti sen kasvua.  Puissa on se hyvä puoli, että oksasta tulee uusi latva.  Ei se haittaa näissä puutarhapuissa niin paljon kuin metsän kasvatuksessa.

Serbian kuusi on aika lailla samanlainen kuin suomalainenkin kuusi.  Hyvin kasvaa ja komistuu.  Tässäkin kävi samalla tavalla kuin korean pihdalle, latva katkesi ja nyt on oksan kasvu latvaksi vielä vaiheessa.  Havupuista näkee, että kasvuvoimaa on, kun eivät luovuta vaikka latva katkeaa.

Hemlokki on jäänyt todella pieneksi.  Tämä taitaa olla kääpiömallia.  Kanadanhemlokki kasvaa paljon isommaksi.

Tammi on saanut kasvaa ja levitä.  Se elää meidän jälkeemmekin jos ei sitä kaadeta.  Viereiset männyt ovat jo sen tiellä ja pian on tehtävä päätös niiden kaatamiseksi.

Tässä on taas yksi ongelmapuu, joka ei kuole, mutta aina se kärsii jotenkin.  Hevoskastanja.  En tiedä onko paikka väärä vai mikä.  Ensimmäisenä talvena runko jäätyi ja halkesi.  Sitä vähän karsittiin, runko ei korjaantunut.  Nyt runko katkaistiin kokonaan ja vähän näyttää paremmalta.  Sitä nyt vain seuraillaan.

Onnistumisiakin sattuu, pylväshaapa kasvaa hienosti.  Vaahteran taimiakin ilmestyy vielä sieltä täältä, kun isompi kaadettiin.  

Puksipuunkin olen istuttanut, enkä ole vienyt talveksi suojaan.  Ei se kyllä oikein kasvakaan.  Omenapuut menetin viime talvena, kun rusakolla oli nälkä.  Vielä on jäljellä luumupuu, koristeomenapuu, kirsikkapensas ja paljon koreistepensaita.  istuttaa voi aian lisää.