Hopeaköynnös

 Ulkokausikaan ei ole vielä ohi, mutta katse kääntyy jo hiukan sisäkukkasten puoleen.  Nekin ovat voineet hyvin, kiitos keväisen multien vaihdon ja vähän kukkapurkkienkin. Pientä lannoitusta olen antanut kastelun yhteydessä.  Ainakin Hopeaköynnös on viihtynyt. Se onkin tutkimani mukaan helpoimpia kasveja kasvattaa. Se ottaa jo kohta lattiaan kiinni vaikka on aika korkealla.  Tiedä sitten mitä sen kanssa tekisin.  Antaisiko talven kasvaa ja katkaisisi vasta keväällä.  Nämä on näitä ammattitaidottoman harrastelijan pohdintoja.  

Olen sitä jo kiertänyt hyllyn pystypuiden ympäri moneen kertaan.  Ei se siitä ole huonoa tykännyt. Ehkä olisi vielä enemmän voinut kietoa.  

Se on kuitenkin jossain kohtaa lyhennettävä, että sen saisi pysymään hyvänä.  En tiedä kuinka hyvin sille riittää kosteutta.  Kasvi on altakasteluruukussa, joten ainakin multa on kosteaa.  Riittääkö kosteutta viimeiseen kukan latvahännänpäähän.  Kai sen sitten huomaa jos kasvi alkaa näyttää kuivalta.

Kiersin sitä jo koristeena olevien kivien ympäri.  Hopeaköynnöksellä ei ole onneksi kiinnitysväkäsiä, niin kuin joillakin köynnöksillä.  Ne vievät tapetinkin mennessään, kun niitä repii irti.

Puutarhassa lentelee nyt perhosia viimeisiä kukkia imemässä.    Niitä saa ihailla vielä jonkun aikaa.  Tämä perhonen näyttää ottaneen jo karvatakin päälleen.