Keväällä heti sadonkorjuuseen

Keväästä alkaen laitan säilöön kaikkea mitä kasvatan. Olen jo pakastanut ruohosipulia, kuivattanut lipstikkaa ja nyt ovat vuorossa ensimmäiset raparperit. Hokasin nyt helpon tavan kuivattaa yrttejä. Laitoin lipstikan varsia leivinpaperin päälle ja laitoin tai oikeastaan ne jäivät mökillä olon ajaksi saunan lauteille. Siellä on lattialämmitys ja varret olivat kuivia, kun seuraavan kerran katsoin nitä. Ne olivat siellä kaksi viikkoa, joten en tiedä kuinka nopeasti ne kuivuivat.

Nyt siis raparperejä käsittelin. Tein niistä ensin jokavuotisen ison raparperi - rahkapiirakan. Siitä riittää moneksi kahvihetkeksi. On parempi tehdä valmiita tuotteita raparpereista. Usein pakastetut raparperinpalat killittelevät viimeisinä pakasteessa, kun marjat on syöty. Raparperista on kyllä moneksi. Toisena tein raparperivanukasta, jota en ole aiemmin kokeillut.

https://www.kinuskikissa.fi/leipomot/marianne/raparperi-rahkapiirakka

Raparperivanukas

1½ dl raparperin palasia, ½ dl sokeria ja ½dl sitruunamehua kiehautetaan , jos ne eivät ole vielä pehmenneet, niitä voi pienentää haarukalla. 2 dl kermaa ja ½ dl sokeria keitetään kokoon 10 min pienellä lämmöllä. Keitokset sekoitetaan ja laitetaan astioihin ja viileään. Ne saavat olla jääkaapissa muutaman tunnin.

Kesä otti viikossa aimo harppauksen. Ensin luultiin, ettei edes koivuissa ole lehtiä ennen juhannusta, mutta miten kävi. Nyt ovat yöt olleet lämpöisen puolella ja kasvit ovat saaneet aurinkoa.

Vielä ovat siemenestä istutetut kukat pieniä. Monivuotiset kukat kukkivat jo täyttä päätä. Esikoita saa melkein joka vuosi harventaa.

Istutin pari kesäkurpitsantaimea koriin. Kenties siitä saan muutaman kesäkurpitsan keitoksiini. Kaikilla pitäisi olla jonkun verran omavaraisuutta ruuan puolesta. Saa heittää kattilaan ja pannuun vähän edes makua.

Omenapuukin kukkii niin kauniisti. Tulisipa paljon omenoita, kauniita ja suuria.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikainen homma ollut. Siihen oli vain ryhdyttävä. Seuraava työ oli klapien pinoaminen. Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi. Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä. Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu. Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä. Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa. Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa. On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen. Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa. Muuten olen siihen tyytyväinen. Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin. Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain. Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista