Siirry pääsisältöön

Pasteijoita kahta lajia

 Joulutorttutaikinasta voi väsätä muutakin, kuin makeita leivonnaisia.  Kokeilin sienikinkku-ja kasviskinkkupasteijoita.  Hyviä niistä tuli.  Ostin kaksi pakettia valmiiksi kaulittua taikinaa.  Sisukset paistelin oman makuni mukaan.

Kasviskinkku pasteijoihin laitoin:

2 porkkanaa pieninä palasina, puolikkaan sipulia, yhden tomaatin kuorittuna, palasen paprikaa ja n.100 g kinkkusuikaleita.  Paistoin ne öljyssä ja maustoin suolalla ja mustapippurilla.  Jäähdytin vähän ja sekoitin joukkoon puoli rasiaa aurinkokuivattu-sulatejuustoa.  Ainekset  riittivät juuri ja juuri 10 pasteijaan.  Kanamunavoitelu ja paisto 200 asteessa n.15 min.


Sienikinkkupasteijoihin tuli tehtyä vähän liikaakin täytettä.  Niihin laitoin:

Suppilovahveroita n. litra.  Niistä paistoin ensin nesteen pois.  Sienet menevät aika paljon kokoon.  Lisäsin öljyä, toisen puolen sipulista, vähän paprikaa paloina, n. 100g kinkkusuikaleita ja paistoin kypsiksi ja maustoin suolalla ja pippurilla.  Jäähdytin tätäkin seosta vähän ja lisäsin samaa sulatejuustoa, kuin kasvispasteijoihin.  Pasteijataikinan olin jo jättänyt sulamaan täytteiden teon ajaksi.  Runsas sisus tuli käytettyä.  Näitä tuli 14 kpl ja vielä sain pari lusikallista syödäkin.

Näin tuli lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.  


Sieniä löytyi vielä marraskuisesta metsästä.  En ole aiemmin oikein suppilovahveroita löytänyt, kanttarelleja paljonkin.  Nyt löysin ainakin yhden paikan mistä niitä löytää seuraavanakin vuonna. 

Kommentit

  1. Hei täältä löytyi yllättäen minulle uusi blogituttavuus. Kirjauduin heti lukijaksi.
    Pasteijat on hyvä idea nyt kun ilmatkin alkaa viilenee. Kiitos muistutuksesta että tällaisiakin voi tehdä. Herkulliselta näyttää, kiitos.
    Minulla on puutarha blogi mutta talvella kun puutarha hiljenee niin postaan käsitöistä, sisustuksesta ja leipomisesta. Tervetuloa kurkkaamaan minunkin blogiani jos vaikka kiinnostaisi jatkossakin 🤗❤

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...