Auringonlaskut

 Monet ihmiset ovat auringonnousun ihailijoita.  Minä olen aina ollut iltaihminen, joten en näe auringon nousemista.  Tai talvisin näen. Ne ovat vaan niin kalpeita, etteivät ne ole oikein näyttäviä.  Auringonlaskut taas ovat värikkäitä, erilaisia joka päivä.  Ne jotenkin leikkivät pilvien kanssa.  Kauneimmilta auringonlaskut näyttävät veden yllä, mutta eivät ne hassummilta näytä maallakaan.  Tämän alkuvuoden ensimmäinen kunnon auringonlaskun oli moni huomannut.  Se aivan kuin leijuu näkyviin metsän takaa.

Katselin valokuva - arkistoani ja huomasin niitä olevan enemmänkin.  Laitan tähän muutamia esille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringonlasku

Pilvisempinä päivinä aurinko piilottelee pilvien takana ja kurkistelee niiden takaa.  Se tuntuu vähän kiusoittelevan katsojaa, en näytäkään kaikkea.

Järven yllä aurinko kuvastuu veden pintaan, on kuin kaksi aurinkoa.  Auringonlaskut ovat hitaita, mutta silti liian nopeita minun kuvaamistaidollani.  Aina aurinko livahtaa karkuun.

Halusin vielä lisätä  kopioimani runon https://sammenluola.home.blog/2023/03/19/vaenuskoisia-runolauluja-ja-loitsuja/

Sanat auringolle

Päivätär kutoja kullan,
kajasta kirjokannellamme,
meille päivääs paistattele,
yllä kehrääs keinuttele!
Mantuun kajosi kantakohon,
multaan vaskinen valosi,
lähettele lämpöjäsi,
lankojasi laskettele!

Päivätär kutoja kullan,
taivaankannen kantimilla!
Kylmän syrjät sylkyttele,
korventele hallan kourat,
anna kasvu kasuavillle,
voipuville väkehes voima!
Helli maita mantusia,
loista Päivä pääksytysten!