Katselen tätä kirjoitusta aina käydessäni jumppaamassa muiden innostuneiden kanssa. Se kertoo mielestäni kaikesta harrastamisesta. Jumpasta jutusteluun ja puutarhasta palapeleilyyn. Sitä kutsutaan myös elämästä nauttimiseksi. Koskaan ei voi sanoa toisen harrastamista oudoksi tai mitättömäksi. Minun harrastamiseni vaihtelee ja muuttuu vuosien varrella. Kaikenlaista pitää kokeilla jos löytyisikin uusi hieno harrastus, jota en ole vielä kokeillut. Aina näin syksyllä minua kiehtoo katsella uusia mahdollisuuksia. Usein mielenkiinto lopahtaa tunnin sisällä, koska tunnen aika lailla itseni ja mihin voin ryhtyä. Harrastukset jotka ovat lopahtaneet heti alkuunsa: tilkkutyöt, vapaaehtoistyöt, jotkut liittymiset ryhmiin. Kaikki nämä ovat kariutuneet siihen, että niihin pitää sitoutua pidemmäksi aikaa. Olen harrastaja, joka haluan valita milloin sitä, milloin tuota. Harrastukset, jotka voi jättää joksikin aikaa ja ottaa ne uudestaan...