Joulu on taas

 Joulu on taas, joulu on taas

kattilat täynnä puuroo

jouluna saa, jouluna saa

vatsansa täyteen puuroo.

Näin oli kai jo isäni laulellut joulua odottaessaan.  Perinteinen joululaulu antoi toivoa köyhäänkin jouluun.  Nykyään on monessa kodissa yltäkylläistä, mutta riisipuuroa pitää edes vähän keittää.  

Kuusta ei meille tuoda, kuusenmallinen kynttelikkö ajaa saman asian.

Lämpimän sävyiset kynttilät ja lamput ovat mielestäni juhlavammat, kuin kirkuvat ja vilkkuvat valot.

Tuomaan markkinat ovat jokavuotinen perinne.  Siellä pitää käydä ja katsella ihmisiä.  Paljon ei sieltä tule ostettua.  Uudistetussa ja uudestaan avautuneessa kauppahallissa käytiin,  kahvit juotiin kahvilassa.  Ostettiin vain hunajaa, itselle ja lahjaksi.  Torilavalle oli nostettu kuusia valoineen.

Kotona hiljalleen alkaa joulukoristus ja valaistus riittää.  Sinne tänne ripustellaan jotain jouluista.  Tonttutyttönikin pääsivät esiin.

Pieniä asetelmia on hauska tehdä.  Piilossa olevia nostetaan esiin.  Ne tuovat muistoja mieleen.  Lapsuudestani olevia tavaroita ei ole kuin muutama jäljellä.  Niitä haluan välillä nostaa esiin ja muistella.

Pieni silitysrauta ja soittopeli ovat leluista jäljellä, ne pääsivät pukin ja enkelin seuraan.  Nykyiset muovilelut eivät enää kestä edes leikkiä, saati sitten säilyttämistä.

Pähkinöitä pitää olla kuppi kukkurallaan.  Tämä kuppi taitaa olla puolilitrainen.  Pidän cashewpähkinöistä.  Ne voisivat rusinoiden kanssa olla hyviä.  Pitääpä kokeilla.

Ikkunan takaa näkyvät valot puusta ja sisällä loistaa uusi kynttelikkö.   

HYVÄÄ JOULUA