Hävitettävät kasvit ja halutut kasvit

Runsaana kasvaa humalassa kävyt. Humala muutenkin kasvaa ja pärjää melkein missä vain. Minä en osaa käyttää käpyjä mihinkään. Paljon niitä kuitenkin tulee. Humalalla on vahvat juuret. Sitä ei kannata istuttaa minkään viereen, se tukahduttaa muut ja imee vesivarannot muilta kasveilta-

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/aurinko-tai-puolivarjo-sopii-humalalle-kasvata-pihaan-upea-koynnos

Kasvustoja saa repiä milloin mistäkin paikasta. Se ei siitä hermostu. Taitaa kasvaa entistä paremmin. Humala on silti niin runsas kasvi. Sitä on mukava seurata koska se saavuttaa lakipisteensä, etten sen takia halua sitä hävittää.

Paljon on oikein laeilla määrättyjä kasveja, jotka pitäisi hävittää. En oikein usko, että niitä voidaan kokonaan hävittää. Aina ne jostakin putkahtavat esiin.

Kaunis kasvi tämäkin, kukkii niin kauniisti kasvikompostin voimalla. Vaikea hävittää tämä palsami. Se siirtyy aina seuraavaan paikkaan.

Me olemme omalta pientareelta se hävittäneet, mutta sieltä se taas lähestyy. Ne pitäisi kaataa tässä vaiheessa, kun ovat kukassa, eivät ehtisi siementää.

Sokerijuurikaspelto taitaa olla niin kasvinsuojeluaineilla ruiskutettu, etteivät muut kasvit niitä häiritse. Se ainakin on tarpeellinen kasvi.

Näiden kasvien miettimisen välillä täytyy käydä kuuntelemassa musiikkia ja unohtaa kaikki muu. Keski-Porin kirkossa on hyvä akustiikka ja musiikki kuuluu hyvin jokaiseen nurkkaan.

Viime vuotinen tangokuningas Pasi Flodström lauloi kesäisiä lauluja pianon säestyksellä. Kukaan ei kehdannut mennä ilmaiseksi sisään. Kaikki maksoivat ohjelmasta 10€. Kirkkoon ei voi pistää pääsymaksua ja tilalle on kehitetty ohjelmamaksu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikainen homma ollut. Siihen oli vain ryhdyttävä. Seuraava työ oli klapien pinoaminen. Ei siihen

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä. Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja. Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin. Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä. Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan. Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön. Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua. Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle. Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle. Siihen minun taitoni eivät riitä. Onneksi oli siihenkin tekijä. Tässä kissa jo nautiskelee auringon paisteesta melk

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Hae tästä blogista