Ruokaviikko

Kahlattuani viikon metsissä mökillä sieniä poimien ja vähän pihassakin multaa tonkien, tuli ruuanlaittohalu. Ensimmäinen ruoka oli Fetalla maustetut porkkana - kesäkurpitsapihvit. Ruuanlaitto usein ryöstäytyy käsistä ja teinkin monikertaisen annoksen. Tein noin kolminkertaisen annoksen ja lisäsin siihen vielä mausteeksi fenkolia. Vähän liian löysäksi jäi taikina, mutta hyviä olivat.

https://yhteishyva.fi/reseptit/fetalla-maustetut-porkkana-kesakurpitsapihvit/recipe-3742?gclid=Cj0KCQjw_5unBhCMARIsACZyzS38t9sGSvaspZuRoHnP1uYh4HtV-tCBKCrigB0lXly1JKpW1tRTWxEaAnaLEALw_wcB

Seuraavaksi tein sienipiirakkaa kantarelleista. Mikään kasvisruoka mitä teen, ei ole varsinaisesti terveysruokaa. Niihin lisätään surutta kermaa, voita ja paistetaan voissa.

Itse tein taikinan johon lisättiin perunamuusijauhoja, se maistuu niin paremmalta.

Pakkaseen laitoin molempia seuraavaa syöntiä varten. On sitten valmista ruokaa, kun haluaa jotain tuollaista. Toisinaan tekee enemmän ja pääsee välillä helpommalla.

Sämpylät olivat seuraavaksi vuorossa. Siihen tein kohtuullisen 0,5 litran taikinan.

Taikina kohosi ihan hyvin, tein isompia ja pienempiä sämpylöitä.

Isommat ovat hampurilaiskokoisia. Maltoin nostattaa tarpeeksi kauan. Nämä sämpylät paistettiin 250 asteessa. Muutenkin olen paistanut aiemmin vähän liian miedolla lämmöllä.

Salaattia itse kasvatetuista paprikoista, minitomaateista ja kesäkurpitsoista. Mukaan kaupasta lehtisalaattia ja fetaa.

Jauhelihapihvejä, joita syötiin salaatin ja sämpylöiden kanssa. Ei mikään hullumpi ateria..

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Tuoksukurjenpolvi

Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi. Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä. Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu. Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä. Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa. Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa. On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen. Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa. Muuten olen siihen tyytyväinen. Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin. Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain. Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Leivinlauta käyttöön

Keittiössäni ei ole valmiiksi leivinlautaa niin kuin monella muulla. Olen aina sitä vähän kaivannut, kun tilaakin on aika vähän, pöytä pitää tyhjentää muusta kamasta. Nyt sen sain. Katselin ensin tarjontaa netissä. Eivät ne kovin kalliita olleet, 40-50 € halvimmat. Meillä se tehtiin sitten kotona koivuvanerista. Levy maksoi Puuilossa 24 €. Toki se oli liian iso. Puolet sahattiin pois jotain myöhempää käyttöä varten. Leivinlaudan hyvä koko on 60cm*80 cm Reunoiksi ostettiin Prisma raudasta lista. Erikeperiä ja pieniä nauloja. Tekoon meni mieheltä runsas tunti. Tänään otin sen ensimmäistä kertaa kayttöön. Hyvältä ajatukselta sen tekeminen tuntuisi olevan. Jauhot vain laudalle ja leipomaan. Tein nyt rahkavoitaikinan ja pyöräytin siitä hyrriä. Säilytyksen paikkaa mietin kotvan aikaa. Ei se kovin paljon tilaa vie vaatekaapissa seinän vieressä. Kinkku ja jauhelihatäytteisiä hyrrät ovat, rasvaisia ja ravitsevia. Kovin montaa ei peräkkäin kannata syödä jos pelkää lihomist

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista