Loppukesän ilonhetkiä

Ilonhetkiä löytyy, kun ei vaadi mahdottomia. Löytyy kolmas korillinen keltavahveroita, näkee hienon hämähäkinseitin tai bongaa vihdoin perhosia. Nyt ne löytävät mettä elokuun kukista. Oma ilonhetkeni koin myös kaupungin kirjastossa, kun vihdoin mietekirjani ilmestyi hyllyyn.

Maaseutukylässä järjestetään välillä tapahtumia, jollaisiin ei tule kaupungissa lähdettyä. Kävimme tutustumassa Hanna Marnon taideateljeehen. Hän tekee ainakin puusta taidetta. Osa niistä on ollut näyttelyissä esillä.

Viime vuonna istuttamani Kultapallo kasvoi puolet isommaksi, kuin viime vuonna. Hienoa, että jotkut kasvit viihtyvät puutarhassamme.

Perunoistakin on iloittu ja syöty niitä vatsat täyteen. Sipulit nostettiin ja laitettiin kuivumaan. Jotain saadaan, vaikka kovalla työllä. Ei täällä mökillä eikä oikein missään osaa olla jouten, joten hyvä näin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Tuoksukurjenpolvi

Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi. Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä. Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu. Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä. Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa. Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa. On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen. Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa. Muuten olen siihen tyytyväinen. Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin. Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain. Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Leivinlauta käyttöön

Keittiössäni ei ole valmiiksi leivinlautaa niin kuin monella muulla. Olen aina sitä vähän kaivannut, kun tilaakin on aika vähän, pöytä pitää tyhjentää muusta kamasta. Nyt sen sain. Katselin ensin tarjontaa netissä. Eivät ne kovin kalliita olleet, 40-50 € halvimmat. Meillä se tehtiin sitten kotona koivuvanerista. Levy maksoi Puuilossa 24 €. Toki se oli liian iso. Puolet sahattiin pois jotain myöhempää käyttöä varten. Leivinlaudan hyvä koko on 60cm*80 cm Reunoiksi ostettiin Prisma raudasta lista. Erikeperiä ja pieniä nauloja. Tekoon meni mieheltä runsas tunti. Tänään otin sen ensimmäistä kertaa kayttöön. Hyvältä ajatukselta sen tekeminen tuntuisi olevan. Jauhot vain laudalle ja leipomaan. Tein nyt rahkavoitaikinan ja pyöräytin siitä hyrriä. Säilytyksen paikkaa mietin kotvan aikaa. Ei se kovin paljon tilaa vie vaatekaapissa seinän vieressä. Kinkku ja jauhelihatäytteisiä hyrrät ovat, rasvaisia ja ravitsevia. Kovin montaa ei peräkkäin kannata syödä jos pelkää lihomist

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista