Pääsiäistä viettämässä

Pääsiäinen on kohta alkamassa ja pajunkissat on haettu pöydälle maljakkoon. Muita koristeita tuskin laitan. Mämmiä on tapana ostaa yksi ropponen, jonka nautin vaniljakastikkeen kera. Ulkona on vieläkin öisin pakkasta -10 astetta. Aurinko onneksi paistaa. Hankikannot ovat olleet mahtavammat moneen vuoteen. Olen kävellyt pelloilla monena päivänä.

Mökillä tulee ulkoiltua enemmän, kuin kaupungissa. Tietysti viehättää erilaisuus kaupunkiin nähden, ei ole autoja niin paljon ja saa kävellä pelloilla, joilla on enemmän lunta, kuin kaupungissa. Kaikki ympäristö on kierrettävä näin ensimmäisinä päivinä. Mökki on ollut kylmillään talvella ja kauan sai lämmittää. Leivinuuni ja hella on saanut olla täydessä työssä.

Aurinko oli sulattanut läheisestä luomasta jäät ja vesi sai alkaa matkansa järveen. Tämä vesi tulee metsistä ja soilta sekä pelloilta. Vesi on jo valmiiksi ruskeaa ja järvi on sen vuoksi yhtä ruskeaa olematta silti saastunutta.

Pieniä merkkejä kevään etenemisestä siis on. Hidasta vielä tässä vaiheessa. Kiihtyneekö sitten pääsiäispyhinä. Tämä tuntuu oikeastaan ennen vanhaiselta keväältä. Joka vuosi kevät ja kesä on tullut. Hiihtääkin koitin, sukset vain olivat vähän turhan liukkaat hankikannolla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikainen homma ollut. Siihen oli vain ryhdyttävä. Seuraava työ oli klapien pinoaminen. Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi. Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä. Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu. Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä. Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa. Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa. On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen. Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa. Muuten olen siihen tyytyväinen. Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin. Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain. Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista