Siirry pääsisältöön

Puutarhaunelmia

Harrastelijan on pakko lähteä etenemään unelmien kautta puutarha-asioissa.  asiantuntemusta ei ole, joten on mentävä musta tuntuu suunnitelman kautta.  Sen suuntaisia ajatuksia tuli näitä verhoja silittäessä.  On edes jotain tavoitteita.  Suunnitelmia väännän edes takaisin ja välillä ylösalaisin.


Kirjoja ja siemenluetteloita on kahlattu monta kuukautta.  Olen katsonut ja ihastunut ruotsinkieliseen puutarhaohjelmaan: Puutarhakausi, siinä neljä monitaitoista puutarhuria tekee hienoja uudistuksia puutarhaan.  He myös epäonnistuvat silloin tällöin ja näyttävät sen myös.

Uusia ideoita minäkin haen.  Toiset ovat niitä jo kokeilleet ja laittaneet ylös kirjoihinsa.  

Toisinaan ne ovat muista maista, eivätkä kaikki sovi tänne pohjoiseen.  Monista kasveista on kehitetty kestävimpiä lajeja.  

Olen haaskannut näinä vuosikymmeninä paljon rahaa kasveihin, joita en ole osannut hoitaa tai ne kasvavat vain Etelä-Suomessa suojatuissa olosuhteissa.  

Mökillämme, jossa kesällä halla panee ja rusakot, kauriit ja hirvet syövät suuhunsa talvella melkein kaiken.



Nyt on ollut vielä näillä seuduilla yöpakkasia, joten ei ole edes ruoho kasvanut.  Olen käynyt silti puutarhamyymälässä ostoksilla.  Siemenperunat (Annabella) ja sipulit on ostettu.  Pian perunat voi laittaa lämpimään itämään. 

Kevätruiskutusta on tehty nyt näin pienellä pullolla.  Kyllä silläkin homma onnistuu, kun ei ole paljon suihkutettavaa.

Sitä ei aina oikein ymmärrä mistä kaikki kirvat ja muut mönkiäiset havaitsevat kasvun ja syömiset.  Ehkä niilläkin on puutarhaunelmia.





Nämä eivät ole puolukan lehtiä.  Luin jostain,että puksipuun oksia voi juurruttaa ja istuttaa multaan.  Sitä tässä nyt koitetaan.  Ei ole suuri vahinko jos ne eivät lähde kasvamaan.  Tämä on juuri sellainen kasvi, joka pitäisi nostaa aina syksyllä suojaan.  Minulla on puksipuu, joka on ollut maassa n.5 vuotta.  Se ei ole paljon kasvanut, mutta ei ole kuollutkaan.  Se häälyy rajalla.  




Toiveiden ollessa vaatimattomia, elämä voi joskus 


yllättää.

Toiveet ja unelmat ovat harhaa, niin suloisia.

Älä odota mitään niin et pety.

Pessimistille toteutunut toive voi olla järkytys.


Mietteitä kirjastani: Ajan kulkua ei huomaa





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...