Joulumieli hakusessa

Yritän nostattaa joulumieltä, se tuntuu olevan joka vuosi hankalampaa. Joulumainosten valtava määrä ei sitä tee. Joulun ajatteleminenkin ahdistaa. Joululaulut kaikuvat joka kirkossa jokaisena viikonloppuna. Hakeuduttiin mekin sitten mökkikunnan kirkkoon kuuntelemaan Konstaa. Ihan mukavan tunnelman hän nostatti. Seurakunnan työntekijäkin halusi ensin sanoa muutaman sanan saadessaan kerrankin porukkaa kirkkoon.

Kortit on kirjoitettu, ei vielä lähetetty. Joka vuosi nekin vähenevät. Monet nuoret eivät enää lähettele kortteja, vanhat niitä kaipailevat. Osoitteiden hakeminen vaatii välillä salapoliisin työtä. Muuttojen takia ja muutenkin. Ennen oli esimerkiksi postinumeroluettelo, josta näki mikä kuuluu laittaa mihinkin osoitteeseen. Nykyisin nekin ovat netissä niin kuin muukin tieto.

Ainoa mikä ei meillä ole vielä muuttunut on ruoka. Samat kinkut ja laatikot laitetaan valmiiksi. Tosin vähän helpomman kautta. Tänä vuonna kokeilen bataattilaatikkoa. Tein sitä jo valmiiksi pakkaseen. Kilon verran bataattia se vaatii. Se olikin nopeatekoinen ja ensimaistelulla oli ihan maukasta. Se on vegaanista. Laitoin pikku rasioihin. Ei tarvitse kaikkia lämmittää heti. #yhteishyvä #resepti

https://yhteishyva.fi/reseptit/vegaaninen-bataattilaatikko/7cq8XYjKuzRs0dBtkjTHJM

Ehkä se joulumieli tästä kohoaa ennen kuin joulu on ovella. Tyttötonttunikin on jo kiivennyt hyllylle. Sieltä sen pyöreä hymynaama katselee ja kehottaa ryhdistäytymään. Joulu on vain kerran vuodessa. Kyllä sen kestää jokainen hapannaama.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikai...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä. Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja. Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin. Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä. Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan. Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön. Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua. Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle. Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle. Siihen minun taitoni eivät riitä. Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän my...

Hae tästä blogista