Siirry pääsisältöön

Ruukkuihin istutettavat kasvit

 Olen kauan haaveillut ruukkupuutarhasta takapihalle avoterassille ja joka vuosi on ollut vähän yritystä siihen suuntaan.  En tiedä onnistuuko se ikinä, mutta lähden toteuttamaan sitä hiljalleen.  Ensimmäinen istutettu kasvi tänä keväänä on Korallikanukka.  Jossain puutarhasivulla minua varoteltiin sen kasvattavan juuria niin paljon, että ruukku poksahtaa.  Samoin varoteltiin sen maassa leviävän ihan holtittomasti.  Minulla on ollut 10 vuotta keltakanukka mökillä eikä se ole levinnyt minnekään.  Tosin siellä on niin kova ja kivinen maasto.  Katsotaan miten käy.  Minun olisi tarkoitus jättää se talveksi ruukkuun.  Parempi vaihtoehto olisi ollut termosruukku.  Mietin sitä syksyllä.



Olen aiemminkin kasvattanut kaikenlaista ruukuissa kesän yli mm. pylväshaavan.  Se oli tietysti syksyllä pakko istuttaa maahan ja se onkin kasvanut tosi pitkäksi.  

Neuvovilta sivuilta olen bongannut ruukkuihin istutettavia pieniä puita esim. Helmipihlaja, Japaninvaahtera.  Melkein kaikki pienet puut ovat ruukuissa ollessaan niin arkoja, että ne olisi hyvä talvettaa kellarissa tai varastossa.  Ne ovat sitä varsinkin juurien takia.  Ainakin ne pitäisi kietoa pakkassuojakankaaseen.

Helmipihlaja on aika kallis puuna n.60€.  Pensaana se on  halvempi.  Kukkia tietysti on kaikenlaisia isoja ja pieniä.  Niistä voisi rakentaa jonkunlaisen ruukkupuutarhan. 

Tämä on mökillä kasvava kanukka, hienot lehdet, pienet kukkaset.

Tavallisimmista kukista saisi ryhmissä todella näyttäviä asetelmia.  Vierekkäin isoja ja pieniä.  Ryhmä on aina näyttävämpi kuin yksinään tönöttävä kasvi. Eikä vie niin paljon tilaakaan.  Mahtuu jonnekin istumaan.

Tämä pelargonia on yhden talven sisällä ollut.  

 

Isoista samettiruusuista saa hienon ja kestävän istutuksen.  Kannattaa kokeilla kaikenlaisilla kukilla ja kasveilla sen minkä pörssi ja hermot kestävät.



Kommentit

  1. Peittoruusu on kukkinut kauniisti useamman kesän ruukussa, siirrän vain aina talveksi penkkiin ja keväällä takaisin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.