Noormarkku, vanha ruukin alue

Aurinkoinen päivä sunnuntaina houkutteli ulos ihan fiilistelemään aurinkoista päivää. Mentiin Porin Noormarkkuun kävelemään vanhan ruukin alueelle. Siellä on avaruutta ja teitä kävellä ja samalla ihastella alueen historiallisia rakennuksia. Se ei ole silti kuollut alue. Sieltä löytyy asuntoja vanhaan malliin rakennettuna ja asuttuna. Samalla sieltä löytyy ruokapaikka ja kuntolenkki ja Villa Mairea, jossa on säilynyt Alvar Aallon henki ja kosketus. Päärakennus on komea.

https://www.bing.com/ck/a?!&&p=7b05fcbcf4850895JmltdHM9MTcwODQ3MzYwMCZpZ3VpZD0yZDUwZWE4Ny1hYmY2LTZiYjktMWQ1Ny1mOTRiYWE3OTZhZTMmaW5zaWQ9NTE3Nw&ptn=3&ver=2&hsh=3&fclid=2d50ea87-abf6-6bb9-1d57-f94baa796ae3&psq=ahlstr%c3%b6min+ruukki+noormarkku&u=a1aHR0cHM6Ly9haGxzdHJvbWlucnV1a2tpLmZpL21laXN0YS9oaXN0b3JpYS8&ntb=1

Tällä kertaa ei menty kuntoradalle, eikä mihinkään muutenkaan. Ihasteltiin vain rakennuksia ja oltiin iloisia, kun tämä on jätetty jälkipolville ihasteltavaksi, eikä purettu niin kuin toisinaan on tapana.

Miten muuten jälkipolvet voisivat kunnolla tietää minkälaisissa rakennuksissa työtä on tehty ja miten asuttu. Se ei ole sama jos jotain esineitä seisoo museon nurkassa tai lasivitriinissä. On ilo vierailla paikoissa, joissa tuntee työnteon hengen. Parempi vielä jos siellä joskus näytetään, miten työtä on tehty.

Sinne kannattaa poiketa mihin aikaan vuodesta tahansa. Kesällä tietysti paikat ovat paremmin auki jos haluaa niissä poiketa.

Vesi kohisee ja virtaa, kun joki ei ole jäässä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikainen homma ollut. Siihen oli vain ryhdyttävä. Seuraava työ oli klapien pinoaminen. Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi. Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä. Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu. Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä. Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa. Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa. On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen. Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa. Muuten olen siihen tyytyväinen. Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin. Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain. Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista