Siirry pääsisältöön

Kasveja siemenistä ja taimista

 Ensimmäiset siemenet on ostettu. Ensimmäiset istutussuunnitelmat on tehty. Hiipivä innostus alkaa vallata. Pensaspavut ovat aina onnistuneet, milloin olen niitä istuttanut.  Viime kesänä en laittanut ja kaipasin niitä talvella  wokkeihin ja muihin kasvispannuihin.  Olen istuttanut niitä ruukkuun ja kasvipenkkiin.  Aina on tullut satoa, enemmän tai vähemmän. Nyt aion myös kokeilla lehtikaalin kasvatusta.  Senkin voi pakastaa ja lisätä milloin mihinkin.  Lehtikaalia pitää vähän esikasvattaa.  Laitan vasta toukokuussa siemeniä multaan istutuspurkkeihin.  Luin ohjeista niiden vaativan harsoa päälleen, muuten ötökät valtaavat kasvin, niin kuin muutkin kaalikasvit.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtikaalin-kasvatusohje


 Purjojakin ajattelin taas kokeilla.  Ostan mieluummin taimia tusinan, ennen kuin yritän turhaan niitä kasvattaa siemenistä.  Onnistumisprosentti on parempi.  Tilaakin voi olla kesällä enemmän jos saan tehtyä lisää maata.  Normaalit sipulit ja perunat vievät kaiken tilan nyt olemassa olevassa kasvimaassa.

Viime kesäinen kasvimaani sipuleita ja kesäkurpitsan lehtiä.  Kesäkurpitsan pari taimenta tuottivat muutaman kurpitsan, johtuen välillä kuivasta ajasta, kun emme olleet paikalla.  Ei ole mitään mieltä laittaa kasveja, jotka eivät kestä välillä kuivuutta.  Ei siitä saa kuin pahan mielen.  On siis mietittävä olosuhteita ja omaa toimintaa.  Sipulit ja perunat ovat turvallisia vaihtoehtoja.

Nyt on vasta helmikuu ja suunnitelmat melkein tehtynä.  Kaksi kuukautta ainakin menee, ennen kuin ensimmäiset siemenet istuttaa purkkeihin.  Tarvikkeita toki voi ostella ja siemeniä.  Rivarin takapihan aion nyt vähän jättää kovin suunnittelematta.  Ainoa, mitä aion siellä kokeilla on pienen puun tai pensaan istuttaminen ruukkuun monivuotisesti.  Ruukkuja olen jo netistä selannut.  Se ei saa olla saviruukku.  Kasviksi olen miettinyt Helmipihlajaa.  Sitä on pensaana ja pienenä puuna.  Jos vielä sellaisen sattuisin taimikaupasta löytämään.

Tästä vielä vähän mietelauseita





Kommentit

  1. MInulla on sama tilanne. Varsinkin poikamme tykkää pensaspavuista. Nyt kun niitä ei ole ollut pakkasessa, se sai meidät huomaamaan, että niitä pitää kylvää ensi vuonna. Niinpä nyt on siemenet ostettuna ja ostinpa myös soijapavun siemenet samalla. Mielenkiintoinen kokeilu.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.