Siirry pääsisältöön

Yrttien kasvatus ja kuivaus

 Minulla on ihan rivitalon takapihalla muutamien yrttien kasvatusta.  Välillä onnistuu, toisinaan ei.  Lipstikkaa ja ruohosipulia olen jo säilönyt.  Ruohosipulin napsuttelin palasiksi ja pakastin.  Lipstikan kuivasin ja nyt on menossa basilika. Lipstikka kuivui saunan lauteilla viikossa parissa rouhittavaksi.  Basilikaa en ole kokeillut vielä kuivata .  Se kasvoikin ihan hyvin parveke laatikossa kasvihuoneessa.  Tämä ei ole saunavihta vaan basilika huuhdeltuna ja leivinpaperin päällä. En tiedä miten tässä käy, mutta rohkeus on valttia.


Timjami kasvaa vähän hitaammin ja sen onkin seuraavaksi vuorossa.  Oreganon jätän tänä vuonna ihan vaan kukkimaan.  En tiedä miksi, mutta se ei ole niin maistuvaa, kuin kaupasta ostettu kuivattu oregano.  Kenties se on eri laatua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4kimeirami  

Oregano houkuttelee perhosia, joten se on hyvä puutarhakasvinakin, monivuotinen ja kestävä.

Mausteyrtit säilyvät hyvin, kunhan ne vaan kuivaa hyvin ja säilyttää pusseissa tai purkeissa kuivassa paikassa.  Sieltä niitä on hyvä heitellä keitoksiin.

Takapiha on pieni, siellä voi kasvattaa, ei nyt ihan mitä vaan, mutta vaihtelen kasvatettavia melkein vuosittain.  Silloin säilyy mielenkiinto.














Kommentit

  1. En tykkää basilikasta ja timjamista kuivattuna, siksi säilön ne pakastamalla. Laitan ihan vain pitkinä varsina pakastepussiin ja sieltä siten murennan tarvittavan määrän suoraan ruokaan. Maku on yhtä herkullinen kuin tuoreista yrteistä. Suosittelen kokeilemaan.

    VastaaPoista
  2. Minä puolustelen kuivaamista sillä, että pakastin on niin pieni ja pakastan paljon marjoja, sieniä ruokaa ja leipomuksia. Kaikki mitä saan säilöttyä ilman pakastamista on plussaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...