Mökin kevättyöt vauhtiin

Olen pari kuukautta harmitellut kylmyyttä ja kevään hidasta etenemistä.  Vielä eilen, kun tultiin mökille ja aloin istuttamaan tuomaani pensasta, maa oli niin jäässä ettei lapio uponnut. Onneksi vettä tuli edes hiukan ja tänään pääsin istuttamaan.  Ensin oli poistettava rusakoiden järsimä pieni omenapuu, mikä ei toipunut järsimisestä.  Töitä se teetti, rautakankeakin tarvittiin.  Tämän näköinen kuvassa. Pilarimaiseksi kasvava Purppurahappomarja.  Se kai sopii pensasaidaksikin, mutta halusin pienen väriläiskän puutarhaan.  Se on koko kesän punalehtinen.  Kukat eivät ole erikoiset.

Tämän näköinen se oli istutettaessa.  Rusakko saa ainakin piikin huulen jos tätä alkaa järsiä.

Kevään ensimmäisiä töitä on tätä nykyään kompostin tyhjennys ja seuraavan satsin lataaminen kompostiin puuceestä.  Kovaa hommaa sekin.  

Vessan siivoaminenkin kuuluu kevättöihin.  

Tänä vuonna sain kompostimultaa kaksi kottikärryllistä.  Toisen kärryllisen heittelin marjapensaiden alle, toinen jäi odottamaan muutamaksi päiväksi.

Luin juuri eräästä puutarhalehdestä, että ei kannata kaivella mullan pintaa vaan levittää kompostimulta päälle.  Se on kai joku "no dig" systeemi.

Tässä on komposti jo laitettu peiton alle kypsymään.

Vielä on paljon tehtävää jos niitä alkaa luettelemaan uupuu jo listasta.  Nyt ei voi alkaa marisemaan työn paljoutta.  

Puutarhaunelmia

Harrastelijan on pakko lähteä etenemään unelmien kautta puutarha-asioissa.  asiantuntemusta ei ole, joten on mentävä musta tuntuu suunnitelman kautta.  Sen suuntaisia ajatuksia tuli näitä verhoja silittäessä.  On edes jotain tavoitteita.  Suunnitelmia väännän edes takaisin ja välillä ylösalaisin.

Kirjoja ja siemenluetteloita on kahlattu monta kuukautta.  Olen katsonut ja ihastunut ruotsinkieliseen puutarhaohjelmaan: Puutarhakausi, siinä neljä monitaitoista puutarhuria tekee hienoja uudistuksia puutarhaan.  He myös epäonnistuvat silloin tällöin ja näyttävät sen myös.

Uusia ideoita minäkin haen.  Toiset ovat niitä jo kokeilleet ja laittaneet ylös kirjoihinsa.  

Toisinaan ne ovat muista maista, eivätkä kaikki sovi tänne pohjoiseen.  Monista kasveista on kehitetty kestävimpiä lajeja.  

Olen haaskannut näinä vuosikymmeninä paljon rahaa kasveihin, joita en ole osannut hoitaa tai ne kasvavat vain Etelä-Suomessa suojatuissa olosuhteissa.  

Mökillämme, jossa kesällä halla panee ja rusakot, kauriit ja hirvet syövät suuhunsa talvella melkein kaiken.

Nyt on ollut vielä näillä seuduilla yöpakkasia, joten ei ole edes ruoho kasvanut.  Olen käynyt silti puutarhamyymälässä ostoksilla.  Siemenperunat (Annabella) ja sipulit on ostettu.  Pian perunat voi laittaa lämpimään itämään. 

Kevätruiskutusta on tehty nyt näin pienellä pullolla.  Kyllä silläkin homma onnistuu, kun ei ole paljon suihkutettavaa.

Sitä ei aina oikein ymmärrä mistä kaikki kirvat ja muut mönkiäiset havaitsevat kasvun ja syömiset.  Ehkä niilläkin on puutarhaunelmia.

Nämä eivät ole puolukan lehtiä.  Luin jostain,että puksipuun oksia voi juurruttaa ja istuttaa multaan.  Sitä tässä nyt koitetaan.  Ei ole suuri vahinko jos ne eivät lähde kasvamaan.  Tämä on juuri sellainen kasvi, joka pitäisi nostaa aina syksyllä suojaan.  Minulla on puksipuu, joka on ollut maassa n.5 vuotta.  Se ei ole paljon kasvanut, mutta ei ole kuollutkaan.  Se häälyy rajalla.  

Toiveiden ollessa vaatimattomia, elämä voi joskus 

yllättää.

Toiveet ja unelmat ovat harhaa, niin suloisia.

Älä odota mitään niin et pety.

Pessimistille toteutunut toive voi olla järkytys.

Mietteitä kirjastani: Ajan kulkua ei huomaa

Lämpeni sentään

 Odottava kevät on vaihtunut tekemisen riemuun.  Klapien pilkkomista ja pinoamista ja hiukan jo on päässyt maistelemaan puutarhatöistä kodin takapihalla.  Ei ihan vielä voinut haravoida, kun maa on liian märkää, mutta omenapuun ja pensaiden oksimista aloittelin.  Kevätruiskutuskin onnistui.  Sitä on pakko ainakin lumipalloheiden oksille laittaa.  Tuolit jo kärräsin pihalle.  Aurinkoinen päivä houkuttelee istahtamaan ja nauttimaan keväästä. Aurinkovarjoa en vielä halua laittaa, paistakoon nyt.

Ehdin vielä ostaa muutaman ison narsissin.  Ennen kuin omat kukkaset alkavat kasvaa ja kukkia.  Niistäkin on jotkut aikaisien kukkien lehdet tulleet maan pinnalle.

Ei näidenkään kukkien kukkimista tarvitse kuukautta kauempaa odotella.  Olen koittanut valita kukkivia kasveja sen mukaan, miten niiden kukkimisaika on.  On hauskaa katsella kukkivia kasveja koko kasvukauden.  Toinen lopettaa niin toinen jatkaa.

Kohta alkavat lehdet näkyä.  Silmuja on joka pensaassa ja puussa.  Sieltä ne ponkaisevat esiin, kun niiden aika on.

Myös niiden viholliset odottavat jossain ja hyökkäävät esiin lehtien näkyessä.  En haluaisi käyttää torjunta aineita, on kuitenkin pakko jonkun verran, että saa nauttia itsekin kasveista.  En ole perehtynyt luonnollisiin torjunta-aineisiin, mutta uskon, ettei enää ole niin myrkyllisiä aineita, kuin ennen.

Junioritkin pääsivät harjoittelemaan klapihommia.  Hienosti se heiltäkin sujui.  Kirves pysyi kädessä kummallakin.  Aikuiset tekivät myös työtä.  

Pinoaminen on minusta hienoa puuhaa.  Siinä voi ajatus seilata missä vaan.  Työ ei vaadi kuin ruumiin hyvää kuntoa ja se karttuu myös huomaamatta. 

Oikeastaan se on aika terapeuttista.  Ympärillä vain luonnon äänet ja raitis ilma.  Sitä kannattaisi kaikkien kokeilla jos on mahdollisuus.

Takapihalla vielä tiaiset kävivät pötköllä tankkaamassa.  Pesänteko niillä edessä tai jo alkanut.

Pääsiäistä viettämässä

Pääsiäinen on kohta alkamassa ja pajunkissat on haettu pöydälle maljakkoon.  Muita koristeita tuskin laitan.  Mämmiä on tapana ostaa yksi ropponen, jonka nautin vaniljakastikkeen kera.  Ulkona on vieläkin öisin pakkasta -10 astetta.  Aurinko onneksi paistaa.  Hankikannot ovat olleet mahtavammat moneen vuoteen.  Olen kävellyt pelloilla monena päivänä.

Mökillä tulee ulkoiltua enemmän, kuin kaupungissa.  Tietysti viehättää erilaisuus kaupunkiin nähden, ei ole autoja niin paljon ja saa kävellä pelloilla, joilla on enemmän lunta, kuin kaupungissa.  Kaikki ympäristö on kierrettävä näin ensimmäisinä päivinä.  Mökki on ollut kylmillään talvella ja kauan sai lämmittää.  Leivinuuni ja hella on saanut olla täydessä työssä.

Aurinko oli sulattanut läheisestä luomasta jäät ja vesi sai alkaa matkansa järveen.  Tämä vesi tulee metsistä ja soilta sekä pelloilta.  Vesi on jo valmiiksi ruskeaa ja järvi on sen vuoksi yhtä ruskeaa olematta silti saastunutta.  

Pieniä merkkejä kevään etenemisestä siis on.  Hidasta vielä tässä vaiheessa.  Kiihtyneekö sitten pääsiäispyhinä.  Tämä tuntuu oikeastaan ennen vanhaiselta keväältä.  Joka vuosi kevät ja kesä on tullut.  Hiihtääkin koitin, sukset vain olivat vähän turhan liukkaat hankikannolla.