Siirry pääsisältöön

Itse tehty kasvislevite

 Innostuin kokeilemaan itse tehtyä kasvislevitettä.  Olen kokeillut aiemmin avokadoa murkattuna mustapippurilla ja suolalla maustettuna.  Se onkin ihan hyvää.  Se pitää syödä melkein samantien.  Se mustuu tympeän näköiseksi jos sitä säilyttää edes seuraavaan päivään.  

Löysin yksinkertaisen reseptin, johon tulee vain porkkanaa ja cashewpähkinöitä ja tietenkin mausteita.  Se oli aika miedon makuista, mutta ei kukaan estä laittamasta siihen pippuria ja muita mausteita jos haluaa vähän säpäkämmän makuista.  Kaikki muserretaan yleiskoneella tai sauvasekoittimella.


Levite säilyy jääkaapissa 4-6 päivää.  Resepti löytyy seuraavalta sivulta.

https://www.soppa365.fi/reseptit/kasvis-kastikkeet-tahnat-ja-marinadit-vegaaninen/itsetehdyt-levitteet-leivalle

Olin kiinnostunut myös valkopapu- aurinkokuivattu tomaatti reseptistä, muttä jääköön seuraavaan kertaan.



Reseptejä löytyy  moneen makuun.  Yksinkertaisempia ja monimutkaisempia.  Levitteitä voi käyttää voin asemesta tai pelkästään.  Tämä ehkä sopisi munavoin sijaan karjalanpiirakan päällä.  Katselin muutamia ohjeita ja niissä on aina joku pehmeämpi aines, munakoiso, porkkana, pakasteherne.  Niiden joukkoon voi sitten surauttaa kovempia aineksia esim  pähkinää tai paprikaa.  Mausteita voi lisäillä oman maun mukaan.  

Levitteiden avulla voi lisätä kasvisten syötiä edes hiukan.  Mitään kalorittomia eivät nämäkään ole.  Niitä tuskin tulee laitettua leivän päälle kovin isoa kerrosta.



Kommentit

  1. Nuo levitteet voisi olla kivaa vaihtelua kun me emme käytä edes voita tai muuta . Kiitos ohjeesta .

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...