Kasvihuone mielessä

Pieni kasvihuoneeni rivitalon takapihalla on toiminut nykyisin lähinnä puutarhavajana. Haluaisin sen taas käyttöön ja olenkin tehnyt suunnitelmia sen suhteen. Olen pohtinut: Mitä kannattaa istuttaa hyvin pieneen, lämmittämättömään kasvihuoneeseen? Pitää varmasti tyytyä muutamaan helppoon kasviin.

Iso ongelma on yleensä juuri lämpö ja kastelu. Olen kerännyt vihjeitä niiden suhteen. Maata vasten pitäisi laittaa lämpöä kerääviä laattoja. Niitä ei tarvitse montaa laittaa näin pieneen koppiin. Toinen vihje kehoitti laittamaan vesiastian, joka lämpenee auringonpaisteessa ja luovuttaa lämpöä viileässä. Sama keino auttaa kastelussa. Puuvillaiset nauhat, kengännauhat ja vanhoista paidoista revityt ja letitetyt kuteet. Toinen pää veteen ja toinen multaan. Vesiastian tulee olla alempana kuin multa, ettei tule liikakastelua. Yhden konstin vielä keksin. Jostain aina ilmestyy kannettomia pakasterasioita. Laitan ne hyötykäyttöön. Pari hyvin pientä reikää pohjaan naskalilla, ettei holahda heti kaikki vesi pois. Näillä keinoillla voi selviytyä.

Tomaattia yleensä suositellaan ja yrttejä. Eivät nekään selviä pitkiä aikoja kastelematta. Eikä niitä kannata kovin aikaisin istuttaa. Suomen kesä on niin arvaamaton. Hallaa voi olla ja tulla mihin aikaan kesästä vain. Yhtenä kesänä minun kesäkurpitsantaimeni halla vei viikkoa ennen juhannusta. Se oli silti laiskuutta. En viitsinyt peitellä.

Säkkiä koitin ensimmäisenä vuotena. Aloitin kurkulla ja tomaatilla. En ollut siihen tyytyväinen. Tai en osannut toimia oikein. Minulla ei ollut varsinaista kasteluallasta. Parempiin tuloksiin olen päässyt, kun tyhjennän valmiiksi lannoitetun mullaan astiaan. Avomaallakin tomaatit kasvavat siiinä paremmin. Taimet ostan aina valmiina.

Pensastomaatit ovat ehkä parempi kasvatettava, kuin korkeaksi kasvavat. Tässä linkissä mainostetaa esim. Ace55 merkkistä pensastomaattia.

https://helppopuutarha.com/pensastomaatti-lajikkeet-ja-kasvatus/ Saapa nähdä miten näillä konsteilla onnistun. Minulle kaikkein vaikein ongelma on kasteleminen, kun pitäisi olla aikoja välillä mökillä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikainen homma ollut. Siihen oli vain ryhdyttävä. Seuraava työ oli klapien pinoaminen. Ei siihen

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Raparperin jako

Raparperini voi tänä vuonna huonommin, kuin muina vuosina. En varmasti tiedä mikä on syynä. Kevät ja alkukesä olivat kyllä kuivia ja liian lämmintähän takapihallani on. Kaivoin raparperin ylös ja isonsin kuoppaa. Lisää vahvaa multaa sain kasvihuoneesta, mistä poistin pensastomaatin. Se oli tehnyt tomaatteja minkä oli jaksanut. Siitä sain lannoitettua multaa. Raparperissä oli kyllä paksut juuret, joten sekään ei voinut olla syynä huonoon satoon. Raparperi lähtee kasvuun pienestäkin juuren palasta. Laitoin vielä ojan puolelle kiviä, ettei kaikki vesi ei valu pois. Paikka on kovin aurinkoinen, raparperi pitää puolivarjosta, muuta mahdollisuutta ei ollut. Tässä on alkutilanne. Olen siitä paksumpia käyttänyt, ei se ihan näin tyhjä ollut koko kesää. Ehkä puolet paksumpia olivat käytetyt raparperit. Lapio ja haravat käyttöön niin hyvä tulee. Ensi kesänä sitten nähdään mitä tuli tehtyä. Takapihan kunnostushomma jää välillä vähiin, kun mökkipiha vaatii enemmän kesällä. Kaikke

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista