Kasvihuone mielessä

Pieni kasvihuoneeni rivitalon takapihalla on toiminut nykyisin lähinnä puutarhavajana. Haluaisin sen taas käyttöön ja olenkin tehnyt suunnitelmia sen suhteen. Olen pohtinut: Mitä kannattaa istuttaa hyvin pieneen, lämmittämättömään kasvihuoneeseen? Pitää varmasti tyytyä muutamaan helppoon kasviin.

Iso ongelma on yleensä juuri lämpö ja kastelu. Olen kerännyt vihjeitä niiden suhteen. Maata vasten pitäisi laittaa lämpöä kerääviä laattoja. Niitä ei tarvitse montaa laittaa näin pieneen koppiin. Toinen vihje kehoitti laittamaan vesiastian, joka lämpenee auringonpaisteessa ja luovuttaa lämpöä viileässä. Sama keino auttaa kastelussa. Puuvillaiset nauhat, kengännauhat ja vanhoista paidoista revityt ja letitetyt kuteet. Toinen pää veteen ja toinen multaan. Vesiastian tulee olla alempana kuin multa, ettei tule liikakastelua. Yhden konstin vielä keksin. Jostain aina ilmestyy kannettomia pakasterasioita. Laitan ne hyötykäyttöön. Pari hyvin pientä reikää pohjaan naskalilla, ettei holahda heti kaikki vesi pois. Näillä keinoillla voi selviytyä.

Tomaattia yleensä suositellaan ja yrttejä. Eivät nekään selviä pitkiä aikoja kastelematta. Eikä niitä kannata kovin aikaisin istuttaa. Suomen kesä on niin arvaamaton. Hallaa voi olla ja tulla mihin aikaan kesästä vain. Yhtenä kesänä minun kesäkurpitsantaimeni halla vei viikkoa ennen juhannusta. Se oli silti laiskuutta. En viitsinyt peitellä.

Säkkiä koitin ensimmäisenä vuotena. Aloitin kurkulla ja tomaatilla. En ollut siihen tyytyväinen. Tai en osannut toimia oikein. Minulla ei ollut varsinaista kasteluallasta. Parempiin tuloksiin olen päässyt, kun tyhjennän valmiiksi lannoitetun mullaan astiaan. Avomaallakin tomaatit kasvavat siiinä paremmin. Taimet ostan aina valmiina.

Pensastomaatit ovat ehkä parempi kasvatettava, kuin korkeaksi kasvavat. Tässä linkissä mainostetaa esim. Ace55 merkkistä pensastomaattia.

https://helppopuutarha.com/pensastomaatti-lajikkeet-ja-kasvatus/ Saapa nähdä miten näillä konsteilla onnistun. Minulle kaikkein vaikein ongelma on kasteleminen, kun pitäisi olla aikoja välillä mökillä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä. Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja. Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin. Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä. Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan. Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön. Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua. Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle. Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle. Siihen minun taitoni eivät riitä. Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Orkidea veteen kasvamaan

Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan. Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä. Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita. https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa. Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin. Koitin poistaa kaikki mullat. Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi. Juuret ovat ilmajuuria. Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin. Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikai...

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista