Siirry pääsisältöön

Takapihan kukkaset

 Kukkivat kasvit saavat mielen aurinkoiseksi.  Pienellä takapihallani kaupungissa monet kukat ovat auenneet tai aukeamassa.  Niitä pitää käydä tarkastamassa ja ihailemassa joka päivä.  Olen enemmän satoon satsaava, eli säilöön laittaja, kukat ovat kuitenkin ihastuttava välimuoto.  En voisi kuvitella puutarhaa ilman  kukkivia kasveja.  Lumipalloheisi ja humala ovat vierekkäin.  Tänä vuonna heisi kärsi mustista kirvoista, kun emme ennättäneet myrkyttää toiseen kertaan.  Onneksi kukat olivat jo tulossa ja saimme estettyä suuremmat vauriot.

Japanin akileija on kukkimisvaiheessa.  Mielestäni viherkasvi ja kukkiva kasvi vierekkäin tasapainottavat näkymää.  Pallotuija  on sopivan pieni havukasvi pieneen rivitalon pihaan.


Kesäkukkasetkin ovat kauniita. En ole aiemmin ostanut terassihortensiaa.  En tiennyt, että se muuttaa väriä.  En tiedä ovatko ne kukkasia vai terälehtiä.  Istutin samettiruusuja siemenistä ja ne ovat vielä taimia.  Jos niistä sitten on iloa pitempään

Varrellinen mustaviinimarja näyttää antavan hiukan satoa.  Ei niin paljon kuin iso pensas, mutta se vie vähemmän tilaa.  Aina pitää ajatella sitäkin, että mahtuu kulkemaan.


Matotkin tuli pestyä hellepäivien aikana, kuivuivat hienosti.  Osan pesin pressun päällä pihalla, isommat matot pesupaikalla joen rannassa.  Kaikki on siis mallillaan juhannuksen lähestyessä.







Kommentit

  1. Mattopesu on minullakin edessä. Yleensä juhannukseksi ne olen jynssännyt, mutta taitaa tältä kesältä jäädä myöhemmäksi. Hieno pallohortensia!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...