Siirry pääsisältöön

Uutta ja vanhaa mökin puutarhassa

 Ryhdyin sanoista tekoihin herukkasadon kasvattamiseksi.  Ostin kaksi taimea ja ne istutettiin muiden pensaiden keskelle.  Vielä ei kaivettu pois vanhojakaan, vaan annettiin niille vielä pieni mahdollisuus.  Voi olla,että ne saavat vielä kasvualustan saunan takaa, jossa on tilaa huonommillekin kasveille. 



Vanha pensas on jo näin harva, eikä marjoja ole paljon.  Jätin ne rastaiden ruuaksi.

Kokeiluni karhunvatukan kanssa on ollut vähän hankalaa.  Ensimmäisenä talvena pensas jäi suojaamatta ja jotkut elukat, rusakot tai peurat kalusivat ne maata myöten.  Nyt ne ovat saaneet kasvaa, mutta kypsymisessä on vähän ongelmia.  En tiedä ovatko ne liian varjossa vai kypsyvätkö ne paljon myöhemmin kuin metsävadelmat.  En ole niitä nyt muutamaan päivään nähnyt, joten toivon niiden kypsyneen tällä välillä. Vihreinä ne vielä viimeksi möllöttivät.

Toiset kasvit viihtyvät hyvinkin, toiset taas eivät.  Puutarhan harrastaminen on koko ajan kokeilua, ilahtumisia ja pettymyksiä, niin kuin elämäkin.  Aina uutta kohti, se on minun mottoni.

Luulin elämänlangan tai karhuköynnöksen valtaavan oitis pyörän ja puun, mutta mitä vielä.  Kärhö etupyörässä tuntuu vahvemmalta kestämään kovaa elämää.


Kannus navetan seinustalla tekee aina muutaman kukan kesässä, hyvä edes sekin.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/japaninruttojuuri

Japanin ruttojuuri ja kotkansiivet tuntuvat viihtyvän mökin takana varjossa.


Puutarha vihreämmästä suunnasta kuvattuna.  Puutarha voi olla eri näköinen joka suunnalta.  Olen puutarhaa paljon kuvannut ja aina se osaa yllättää minut.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...