Siirry pääsisältöön

Kotimaan matkailua

 Vaatii enemmänkin hyviä istumalihaksia, kuin mitään muuta lähteä automatkalle Satakunnasta Itä-Suomeen.  Paljon oli teillä autoilijoita, jotka etsivät kivoja käyntikohteita.  Kaikenlaista asiakaskaspyydystä tapaa matkan varrella.  Hotelleja on moneen lähtöön.  Huomasin hotellien vähentäneen joitain asioita, jotka liittyvät hotellielämään.  Esim. kaikissa huoneissa ei ole enää minijääkaappeja.  Joko ne on todettu tarpeettomiksi tai liian kalliiksi pitää yllä.  Kylpylähotellissa, jossa yövyimme, kylpyläkäynti ei kuulunut hintaan vaan se piti ostaa erikseen.

Aamiaiset ovat pääosin kaikissa hotelleissa hyviä.  Liian paljon aamiaisella tulee syötyä, kun harvoin käy.  Lihoin kaksi kiloa neljän päivän aikana ja vatsa oli vähän huonona.

Mukavia käymispaikkoja oli Joensuun keskusta, jossa oli erikoisesti laitettu puistoon puutarhakeinuja penkkien tilalla.  Ne olivat koko ajan käytössä. 


Suurpetokeskus ja Ruka olivat myös kivoja kohteita.  Tuli harrastettua liikuntaa ihan huomaamatta.  Suurpetokeskuksessa ei ollut paljon eläimiä, mutta kiva opastus oli antoisa.






Koirasusia en ole aiemmin nähnytkään näin läheltä.  Oppaan mukaan susitavat ovat vahvempia, kuin koiratavat.  Ne eivät esimerkiksi hauku vaan ulvovat.

Rukalla näytti olevan kesälläkin aikamoinen tohina.  Hissit kulkivat ja veivät pyöräilijöitä ja kävelijöitä ylös.  Alamäkipyöräily näytti olevan kovin suosittua.






Kaunis päivä ja kauniit maisemat.  Poroja oli Kuusamon ja Rukan seudulla yllättävän paljon.  Niitä seikkaili tiellä, tiensivussa ja mäellä.  Alun jälkeen niitä ei enää jaksanut edes kuvata.

Kaikki Kuusamon pienetkin tiet olivat asfaltoituja ja paremmassa kunnossa, kuin Satakunnassa.  Mistähän sekin johtuu?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...