Englantilaisia blogeja ja puutarhasivustoja

Olen katsellut paljon englantilaisten tekemiä ohjelmia televisiosta ja ihmettelin miksei blogirintamalla näy englantilaisia blogeja.  Lähdin niitä hakemaan googlesta ja haut täytyi tietenkin laittaa englanniksi.  Löytyihän niitä ja niitä on helppo lukea jos asetuksissa on vaihto suomeksi.  Kauniita kuvia ja ohjeita löytyi.

Kaikkia ei tietenkään kannata klikata.  Minun tietokoneeni ilmoittaa jos sivu on turvallinen tai jos ei ole.  Kaikki englannissa kasvatettava ei pärjää täällä suomessa.  Ei kaikki suomalaisetkaan kasvit pärjää joka paikassa.

https://www.thegoodwebguide.co.uk/article/home/9-best-british-gardening-blogs/22185 

https://www.thespruce.com/english-garden-designs-4588055

Nyt kun nämä ja paljon, paljon muuta on syöty tai heitetty menemään niin ehtii keskittymään muuhunkin.  

Jouluruuista on tehty joulun jälkeen kinkkumunakasta, pannulla paistettuja laatikoita, köyhiä ritareita ja korppuja uunissa.

Harmittaa heittää menemään mitään.  Ei onneksi kovin paljoa ole joutunut sitä tekemään.

https://www.gardenstone.co.uk/inspiration/top-20-garden-blogs/

https://thegardenerscottage.blogspot.com/

Uusi vuosi ja uudet kujeet.  Ehkä näiltä sivuilta löytyy jotain uutta ja innostavaa..  Kissa alkaa jo olla kuusen kanssa niin tuttu, että alkoi sitä raapimaan.  Parin päivän päästä se lentää ovesta ulos siis kuusi.

Joulua kohti

 Jouluaatto on parin yön päästä.  Joulu alkaa olla meillä hallussa.  Kuusi on laahattu sisään ja koristeltu.  Ruokalista alkaa olla valmis.  Tänä jouluna se on seuraavanlainen.

- Kinkku

- Lanttulaatikko

- Bataattilaatikko

- Imelletty perunalaatikko

- Rosolli

- Raastettu punajuuriomenasalaatti 

https://kotiliesi.fi/resepti/punajuuri-omenasalaatti/

- Lihakastike

- Sienikastike

- Keitetyt perunat

- Silliä ja sinappisilakkaa

Kaikkea muuta esim. juustoa, tomaattia, graavilohta ja mitä sattuu tulemaan mieleen haluta.  7-8 hengelle pitää riittää.

Joulukuusi on hienon muotoinen.  Oli hyvä ajatus ostaa se kuusikauppiaalta.  Ei sitä tiedä minkä muotoinen harva kuusi olisi itse löydetty metsästä.

Eilen nähty auringonlasku on melkein hienompi kuin koristeltu kuusi.

Tuomaan markkinoilla oli paljon ihmisiä.  Kai siellä monet tekivät viimeisiä hankintoja jouluun.  Meidän kassiimme sujahti pikkuleipiä, kun en niitä itse viitsi leipoa.  Torille oli hankittu myös hieno kuusi ja väkeä oli kuin pesäpallon tai jääkiekkojoukkueen voitonjuhlissa.

Joulunpunaista on kerätty lipaston päälle.  Nyt saa joulu tulla.

Hyvää joulua!

Joulun odotus

 

Jouluna sitä odottaa jotain ihmeellistä tapahtuvan.  Varsinkin lapsena joulu oli jotain kaunista ja ihmeellistä.  Silloin ei tietenkään saanut herkkuja joka päivä, eikä varsinkaan lahjoja.  Piparkakut ja muut leivonnaiset olivat harvojen päivien herkkuja.  Kun niitä sai, silloin tuntui juhlalliselta ja makealta.  Varmaan niiden päivien innoittamana rustasin jokunen vuosi sitten pienen joulusadun. 

Joulun taika

Kylmä tuuli puhalsi yli lumisen kummun. Pirpana kahlasi syvässä lumessa uupuneena. Sitä itketti. Itku värisytti Pirpanan pehmeää olemusta.

Joulun taika oli saanut Pirpanan heräämään eloon. Pirpana muisti miten se oli luotu ruskeasta taikinasta muotin avulla. Mummi oli tehnyt sille valkoiset koristeet pölysokerista ja vedestä.

Nyt Pirpana oli pudonnut mummin korista lumeen. Mitä pieni piparkakku Pirpana nyt voisi tehdä?

Pirpana oli kuullut mummin sanovan vaarille menevänsä Annin luokse. Anni on mummin lapsenlapsi, sydänkäpynen.

Pirpana kapusi kummun päälle, kurkotti varpailleen, nähdäkseen minne mummi oli mennyt. Himmeänä näkyi vielä heijastimien kimmellys katulamppujen valossa.

Pirpana laski kummun alas, kapusi seuraavan yli ja jatkoi sinnikkäästi matkaa. Kahlasi ja kiipesi mummin jalanjäljissä.

Pirpana näki mummin lähestyvän porrasaskelmaa. Pirpana antoi kaikki voimansa ja hyppäsi koriin. Lopen uupuneena Pirpana näki Annin odottavan hymy huulilla mummin tuomisia. Joulun taika onnistui taas.

Mietiskelyä joulusta on tullut kirjoitettua ennenkin:

Joululahjat ja unelmat

Kotona alkaa olla kuin viikkoa ennen joulua. Jouluihminen en ole, mutta kuitenkin…. Ostoksilla ollessa muidenkin ostoja silmäillessä, näkee toisilla olevan enemmän rahaa käytettäväksi lahjoihin ja ruokaan. Lasten lahjalistat ovat pitkiä ja lahjatoiveet unelman kaltaisia. Tosin, jos minäkin lahjalistan kirjoittaisin, niin olisi siinäkin toiveina kaikenlaisia unelmia. Voisin haluta esim. isomman asunnon, rahaa, paremman kunnon, muutaman kilon laihemman olemuksen ja saada paljon muitakin unelmia täytetyksi. Jouluna saisi olla kymmenen senttiä lunta ja pakkaskeli.

Unelmia on hyvä olla. Kaikkea ei aina saa eikä pidäkään. Unelmien tavoittelu on eri asia.

Jouluna parasta on lasten ilo. Sitäkin näin eilen roppakaupalla, kun olin katsomassa Sun tanssistudion esitystä Promenadissa. Tarinaa vietiin eteenpäin kertoen, musiikilla ja tanssilla. Kenenkään ei tarvinnut jäädä takariviin koko ajaksi, vaan kaikki pääsivät esittämään osaamistaan. Joukossa oli monta lahjakasta tanssijaa, joista kuullaan varmaan jatkossa isommilla areenoilla.

Jouluna ei jaksaisi huolehtia koko maailman huolista ja suruista, mutta se on vaikeaa, kun televisiosta tunkee sotakuvia ja lasten hätää. Siinä olisi kaikkien unelmien täyttymys jos sodat saataisiin vältettyä. Unelmaksi sekin jää.

Metsän luontoa ihmettelemässä

 Lunta ei ole maassa juuri ollenkaan,  sää on suosiollinen, juuri oikea aika metsäkävelylle.  Metsä on aina kaunis, vuodenajasta huolimatta.  Hiljaista on, kun linnut eivät laula.  Jäljistä päätellen polut ovat kulkijoita täynnä silloin kun me pysymme poissa.  Ojissa on jäätymistä havaittavissa.  Jäissä on kuin helmiä jään pinnassa.

Kaikkea ei kulkija aina havaitsekaan koska on pakko katsoa jalkoihin, ettei ole kohta nenällään sammalikossa.  Pysähdyttävä on katsomaan ympärilleen silloin tällöin.  Hirvi on tuossa kulkenut ja jättänyt jätöksensä maahan maatumaan.  Kääpien valloittamat katkenneet puut.  Niistä riittää pikkulinnuille syötävää.

Kuusen latva on täynnä käpyjä.  Oraville ja tikoille riittää purtavaa.  Metsä ruokkii asukkaansa.  Metsien hoitajille riittää myös puita kaadettavaksi.  Aurinko valaisi kävyt kuin tarjottimelle.

Metsäkävelyn päätteeksi maistui hiilloksella paistettu makkara ja termospullosta nautittu kahvi.  Saunan kiuas lämpeni nopeasti sen verran, että saatiin makkarat mainioiksi ja oli lämmintä.  On aivan hieno keino jos vain piipahtaa mökillä eikä viitsi tupaa lämmittää.

Joulumieli hakusessa

 Yritän nostattaa joulumieltä, se tuntuu olevan joka vuosi hankalampaa.  Joulumainosten valtava määrä ei sitä tee.  Joulun ajatteleminenkin ahdistaa.  Joululaulut kaikuvat joka kirkossa jokaisena viikonloppuna.  Hakeuduttiin mekin sitten mökkikunnan kirkkoon kuuntelemaan Konstaa.  Ihan mukavan tunnelman hän nostatti.  Seurakunnan työntekijäkin halusi ensin sanoa muutaman sanan saadessaan kerrankin porukkaa kirkkoon.

Kortit on kirjoitettu, ei vielä lähetetty.  Joka vuosi nekin vähenevät.  Monet nuoret eivät enää lähettele kortteja, vanhat niitä kaipailevat.  Osoitteiden hakeminen vaatii välillä salapoliisin työtä.  Muuttojen takia ja muutenkin.  Ennen oli esimerkiksi postinumeroluettelo, josta näki mikä kuuluu laittaa mihinkin osoitteeseen.  Nykyisin nekin ovat netissä niin kuin muukin tieto.

Ainoa mikä ei meillä ole vielä muuttunut on ruoka.  Samat kinkut ja laatikot laitetaan valmiiksi. Tosin vähän helpomman kautta.  Tänä vuonna kokeilen bataattilaatikkoa.  Tein sitä jo valmiiksi pakkaseen.  Kilon verran bataattia se vaatii. Se olikin nopeatekoinen ja ensimaistelulla oli ihan maukasta.  Se on  vegaanista.  Laitoin  pikku rasioihin.  Ei tarvitse kaikkia lämmittää heti. #yhteishyvä #resepti

https://yhteishyva.fi/reseptit/vegaaninen-bataattilaatikko/7cq8XYjKuzRs0dBtkjTHJM

Ehkä se joulumieli tästä kohoaa ennen kuin joulu on ovella.  Tyttötonttunikin on jo kiivennyt hyllylle.  Sieltä sen pyöreä hymynaama katselee ja kehottaa ryhdistäytymään.  Joulu on vain kerran vuodessa.  Kyllä sen kestää jokainen hapannaama. 

 

Ruosniemen Kukkulakallio (Ankkalampi)

 Luonto oli marraskuun lopussa vähän surkean näköinen. Lumi oli sulanut ja vettä satanut.  Kävelen paljon lähimaastossa Kukkulankalliolla ja Ankkalammen maastossa. Tarkkailin vähän lammen pintaa. Lammessa ei ollut sateesta huolimatta vedenpinta kovin noussut.  Vettä ei tule mistään joesta lisää.  Vesi tulee ymmärtääkseni vain sulamisvedestä ja sateesta.  Paikka on hieno ja olisi vielä hienompi jos siitä pidettäisiin enemmän huolta.  Ei sitä vettä voi älyttömästi pumpata.  Tänä talvena on suunnitteilla pumpata vettä lumetukseen Ruosniemen mäkeen.  Vähemmän kuin viime talvena, mutta mitä tapahtuu jos vesi laskee liikaa.

Olen kuvaillut maastoa joka vuodenaikaan vuosien ajan.  Ylhäältä ja alhaalta.  Siellä liikkuu paljon ulkoilijoita.  Kesällä lenkkeilijöitä, uimareita ja alamäkipyöräilijöitä.  Talvisin laskettelijoita, lenkkeilijöitä ja hiihtäjiä. 

 

Maastossa on mukava kulkea ja pääsee sieltä pitemmällekin lenkille. jos on halua.  

Minä en ole lasketellut koskaan.  Olen peltohiihtäjä.  Latuja ei ole enää niin paljon kuin parikymmentä vuotta sitten.  Se on tietysti rahakysymys.  Satsataan enemmän mäkeen.

Kyllä siellä katseltavaa riittää kävelijällekin.  Näkee kaupunkiin saakka hyvällä ilmalla.  Toivoisin kaupungilta satsauksia tänne päin Poria, ettei kaikki valu pienelle alueelle Porin metsään.