Kasveja siemenistä ja taimista

 Ensimmäiset siemenet on ostettu. Ensimmäiset istutussuunnitelmat on tehty. Hiipivä innostus alkaa vallata. Pensaspavut ovat aina onnistuneet, milloin olen niitä istuttanut.  Viime kesänä en laittanut ja kaipasin niitä talvella  wokkeihin ja muihin kasvispannuihin.  Olen istuttanut niitä ruukkuun ja kasvipenkkiin.  Aina on tullut satoa, enemmän tai vähemmän. Nyt aion myös kokeilla lehtikaalin kasvatusta.  Senkin voi pakastaa ja lisätä milloin mihinkin.  Lehtikaalia pitää vähän esikasvattaa.  Laitan vasta toukokuussa siemeniä multaan istutuspurkkeihin.  Luin ohjeista niiden vaativan harsoa päälleen, muuten ötökät valtaavat kasvin, niin kuin muutkin kaalikasvit.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtikaalin-kasvatusohje

 Purjojakin ajattelin taas kokeilla.  Ostan mieluummin taimia tusinan, ennen kuin yritän turhaan niitä kasvattaa siemenistä.  Onnistumisprosentti on parempi.  Tilaakin voi olla kesällä enemmän jos saan tehtyä lisää maata.  Normaalit sipulit ja perunat vievät kaiken tilan nyt olemassa olevassa kasvimaassa.

Viime kesäinen kasvimaani sipuleita ja kesäkurpitsan lehtiä.  Kesäkurpitsan pari taimenta tuottivat muutaman kurpitsan, johtuen välillä kuivasta ajasta, kun emme olleet paikalla.  Ei ole mitään mieltä laittaa kasveja, jotka eivät kestä välillä kuivuutta.  Ei siitä saa kuin pahan mielen.  On siis mietittävä olosuhteita ja omaa toimintaa.  Sipulit ja perunat ovat turvallisia vaihtoehtoja.

Nyt on vasta helmikuu ja suunnitelmat melkein tehtynä.  Kaksi kuukautta ainakin menee, ennen kuin ensimmäiset siemenet istuttaa purkkeihin.  Tarvikkeita toki voi ostella ja siemeniä.  Rivarin takapihan aion nyt vähän jättää kovin suunnittelematta.  Ainoa, mitä aion siellä kokeilla on pienen puun tai pensaan istuttaminen ruukkuun monivuotisesti.  Ruukkuja olen jo netistä selannut.  Se ei saa olla saviruukku.  Kasviksi olen miettinyt Helmipihlajaa.  Sitä on pensaana ja pienenä puuna.  Jos vielä sellaisen sattuisin taimikaupasta löytämään.

https://ahosentaimisto.fi/products/helmipihlaja-pensas-astiataimi-3-litraa

Tästä vielä vähän mietelauseita

Noormarkku, vanha ruukin alue

 Aurinkoinen päivä sunnuntaina houkutteli ulos ihan fiilistelemään aurinkoista päivää.  Mentiin Porin Noormarkkuun kävelemään vanhan ruukin alueelle.  Siellä on avaruutta ja teitä kävellä ja samalla ihastella alueen historiallisia rakennuksia.  Se ei ole silti kuollut alue.  Sieltä löytyy asuntoja vanhaan malliin rakennettuna ja asuttuna.  Samalla sieltä löytyy ruokapaikka ja kuntolenkki ja Villa Mairea, jossa on säilynyt Alvar Aallon henki ja kosketus.  Päärakennus on komea.

 https://www.bing.com/ck/a?!&&p=7b05fcbcf4850895JmltdHM9MTcwODQ3MzYwMCZpZ3VpZD0yZDUwZWE4Ny1hYmY2LTZiYjktMWQ1Ny1mOTRiYWE3OTZhZTMmaW5zaWQ9NTE3Nw&ptn=3&ver=2&hsh=3&fclid=2d50ea87-abf6-6bb9-1d57-f94baa796ae3&psq=ahlstr%c3%b6min+ruukki+noormarkku&u=a1aHR0cHM6Ly9haGxzdHJvbWlucnV1a2tpLmZpL21laXN0YS9oaXN0b3JpYS8&ntb=1

Tällä kertaa ei menty kuntoradalle, eikä mihinkään muutenkaan.  Ihasteltiin vain rakennuksia ja oltiin iloisia, kun tämä on jätetty jälkipolville ihasteltavaksi, eikä purettu niin kuin toisinaan on tapana.  

Miten muuten jälkipolvet voisivat kunnolla tietää minkälaisissa rakennuksissa työtä on tehty ja miten asuttu.  Se ei ole sama jos jotain esineitä seisoo museon nurkassa tai lasivitriinissä.  On ilo vierailla paikoissa, joissa tuntee työnteon hengen.  Parempi vielä jos siellä joskus näytetään, miten työtä on tehty.

Sinne kannattaa poiketa mihin aikaan vuodesta tahansa.  Kesällä tietysti paikat ovat paremmin auki jos haluaa niissä poiketa.

Vesi kohisee ja virtaa, kun joki ei ole jäässä.

Multaa kukille

 Vihdoin on sisäkukkaset siistitty ja osalle vaihdettu mullat.  Siinä on oikeastaan kevään aloituslaukaus.  Ison marraskuun kaktuksen heitin pois, se kun oli niin lopussa.  Olihan se minulla ainakin toistakymmentä vuotta.  Ostin vuoden lopulla eri värisen ja toivottavasti se jaksaa kauan.  Tähän minä vaihdoin mullat jo pari päivää sitten.  Se on tarkoitettu bonsaipuuksi, mutta en osaa ja se kasvaa muutenkin hyvin.  Leikkasin siitä muutaman oksan pois.

 

Se näyttää tältä suunnalta, kuin juoksemaan lähtevä nainen.  Se on mielikuvituksesta kiinni, mitä siinä näkee.

Mielestäni kivet ovat kauniita ja niitä lisään milloin mihinkin kohtaan.

Tätäkin juurakkoa olin jo pois heittämässä.  Siinä näkyi pieni alku ja annoin sille vielä mahdollisuuden.  Pari kuukautta annoin sille aikaa lisää. 

 Vaihdoin  vähän kärsineen Kiinanruusunkin alta kastelevaan ruukkuun, se kun näyttää olevan armoton juoppo.  Katsotaan miten sen käy.

Pesuhuoneessa homma toimii hyvin.  Saa siivottua mullat pois.  Oli mukana myös multapressu, jolla kannoin mullat pihalle.

 

Puuhailu mullan ja kukkien parissa virkisti ja antoi toivoa kevään etenemisestä vaikka ulkona räntää ja vettä sataa.

Hyllykkö tuli siivottua ja asukkaat paikoilleen. Täytyy kenties ostaa muutama kukka lisää, näyttää asutummalta.  Tai kerätä hyllyt täyteen kiviä, ne eivät ainakaan lakastu.

Kevään odottelu ja ajan kuluttaminen

 Olen kuin välikausitakki, jota ei tiedä koska sitä käyttäisi.  Kaikki työt ja suunnitelmat odottavat.  Vielä ei oikein voi ryhtyä mullan vaihtoon sisäkukkasille, puutarhaan ei pääse tekemään mitään pitkään aikaan, vaikka suunnitelmat on tehty.  Odottelu on tuttua puutarhan harrastajalle.  Mitähän muut multasormet tekevät tähän aikaan vuodesta.  Tässäkin artikkelissa, joka on muutama rivi alempana, kirjoitetaan valmistautumiseen mullan vaihtoon.  Sitähän tässä on tehty.  Kaikenlaista sitä voi tehdä ulkonakin.  En ole esim. tiennyt, että joitakin puita voi jo leikata.  Tosin minulle ei ole mainittuja puita.

https://puutarha.net/artikkelit/7371/helmikuun_vinkit.htm

Minä olen lähinnä tarkkaillut olotilaani ja ulkolämpötilaa, ratkaissut ristikoita, rakentanut palapeliä, kastellut kukkia, tehnyt ruokaa, selvinnyt joulusta ja paljon muuta odotteluun liittyvää.

Ristikoiden täyttäminen on yksi intohimoistani.  En tilaa ristikkolehtiä.  Useissa lehdissä on täytteenä ristikoita. 

Postcrossing on yksi harrastuksistani, jotka välillä antavat ajankulua.  Eilen sain aivan ihastuttavan kortin Islannista.  

Auringonlaskun kuvaaminen kävelylenkillä on tietysti yksi ohjelmanumero päivien kulussa.

Voi olla, että muut ovat kekseliäämpiä ja istuttelevat yrttejä ikkunalaudoille tai ituja purkkeihin.  Minä olen vähän krouvimman puutarhan hoidon ystävä.  Pitäisi päästä möyrimään multaan, paiskomaan kompostin tuotetta ja haistelemaan kevään tuoksuja.

Tässä minun jouluni pikakelauksella.  Mm. airfryeriä olen opetellut käyttämään.  Jossakin se on hyvä, toisista sen tuotteista en ole pitänyt.