Siirry pääsisältöön

Kierrätysideoita ja kirpputoreja

Ihailen aina kaikenlaisia käsitöitä, joita loihtivat monet käsitöiden ja askartelun ystavät.  Facebookissakin pyörii monta ryhmää, joissa on aiheena kierrätysideat.  Jospa niistä löytyisi minullekin joku käsityö, jonka hallitsisin alusta loppuun.  Ainakaan se ei saisi olla pitkäkestoinen, eikä liian vaikea.  Haahuilen sillä mielellä kirpputoreillakin, katsellen mahdollisia käsityötarpeita.  Tietysti sekin on kierrätystä, että ostaa toisten myymiä käytettyjä tavaroita.  Tutustuin tässä taannoin Satakunnan Syöpäyhdistyksen kirpputoriin Porissa.  Siellä on kaikki niin kauniisti asteltuna.  Halpaa tavaraa hyllyt täynnä.

Lankoja olen ostanut, joista olen kutonut ja virkannut pieniä käsitöitä, pannan ja pipon omaan käyttöön.  Patalapun, tiskirievun ja kaulaliinan.  Niihin taitoni riittävät.  Toivon, että taitoni karttuvat vielä.  Koneella ompelu kiehtoo jotenkin.  Kankaat ovat aika kalliita ostaa uutena.  Vanhoista puuvillaverhoista olen ommellut tyynyliinoja ja kasseja.  



Nämä ovat kaikki lahjoitettuja tuotteita.  Joillekin ylimääräisiä, toisille voivat olla tarpeellisia.  

Näistä voisi keksiä jotain uuttakin tai käyttää niitä halpoina sisustusesineinä.  




Nämä taulut sain sieltä ilmaiseksi.  En niistä mitään muuta keksinyt.  Onhan ne kauniita seinällä noinkin.




Löysin tällaisen kierrätyssivun, joka antaa jopa ideoita.  Noin yhtäkkiä katsottuna sieltä löytyi muutama idea, jota voisi kokeilla.  Hauskaa ajanvietettä se ainakin on.  Yleensä kaikkien kotona löytyy jotain ylimääräista kangasta tai hylättyjä vaatteita, joita voisi käyttää askarteluun.  Minä käytän yleensä vanhat puuvillavaatteet kappaleiksi leikattuna kertakäyttörätteinä wc:n puhdistukseen.  Voisi niitä käyttää muuhunkin.

 
https://www.kierratyskeskus.fi/myymalat_ja_palvelut/kadentaitopalvelu_napra/oiva-askarteluopas



Kommentit

  1. Minä en ole käynyt missään kirppareilla tai kierrätyskeskuksissa pitkään aikaan. Olisi kiva käydä taas vaihteeksi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen