Siirry pääsisältöön

Vanhat tekstiilit uusiokäyttöön

Vanhojakin tekstiilejä voi uusiokäyttää kaikenlaisiin pikkutöihin.  Ompelin fleesefiltistä nojatuolin selkänojaan pussimaisen päällisen,joka ei liiku paikoiltaan.  Se suojaa nojatuolikangasta ja siihen voi tehdä varalle useamman ja erivärisiä.  Pienestä filtistä saa ainakin kaksi päällistä.




 Filtistä jäi vielä hiukan jäljelle ja sain niistä lisävahvistusta patakintaaseen, jonka tein vanhasta esiliinasta.  Se kangas oli jo n. 40 vuotta vanha.  Se on ensimmäinen ompelemani ja vielä jäi kehitettävää, peukalon pitäisi olla isompi.    Siinä on neljä kerrosta, sisäpuoli on samaa kangasta ja välissä filttikerros, joten tilaa olisi ollut hyvä olla lisää.



Leikkasin vanhat farkkuni palasiksi odottamaan seuraavaa ideaa.  Ei kaikkia kangaspalasia voi säästää, mutta kauneimmat ja käyttökelpoisemmat.  Kaikenlaisia kangaskappaleita on myynnissä kirppareille.  Monituiset ovat ne kerrat, kun olen tehnyt niistä tyynyliinoja koristetyynyihin. Vanhat verhot, joista ei enää piittaa, ovat hyvää materiaalia.  Ainakin puuvillaiset.  Pitsikangasta en ole käyttänyt kuin leikkaamalla niistä sopivan kokoisia verhoja mökin huussiin ja saunakamariin. 



 Kangasta tarvitaan tyynyliinoihin valmismitaksi 50*60 cm, Saumanvarat ja 25-30 cm lisämittaa pituusmitaksi, joka käännetään nurjalle puolelle, että tyyny pysyy sisällä.  En enää laita sitomanauhoja. Ne ovat helppoja ommella, eikä sisäsaumojen ole oltava niin siistejä, kun itselle tekee.  On oltava armollinen itselleen.  

Maailman sivu on vanhat tekstiilit käytetty loppuun, joko tehden niistä jotain erilaista tai leikkaamalla ne matonkuteiksi.  Matonkutomisen taitajia on varmaan paljon, minä en kuulu niihin.  Olen nähnyt pehmeitä kuteita virkattavan matoiksi tai koreiksi.  Se on mielestäni liian työlästä.  Oikein innokkaille on kaikenlaisia ohjesivuja netissä.  Voi vaikka ommella tilkkupeiton tai jotain pienempää.


Sisäpuuhailun välillä on mukava käydä välillä haistelemassa raikkaita tuulia.  Keuhkot tykkää ja mieli valaistuu.  Ei tarvita mitään erikoista retriittiä vaan luonto hoitaa kuntoa ja mieltä.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...