Olen päässyt pienesti istutuksen makuun. Välillä odottelu on aivan kamalaa, kun ei voi tehdä mitään puutarhassa. Järki sanoo, että nyt on vasta maaliskuun puoliväli, eikä näillä leveyksillä mikään kasva ulkona. Ei se kuitenkaan auta, kuin hetken ja taas olen pohtimassa mitä laittaisi ruukkuun, purkkiin tai lautaselle.
Tulppanit alkavat ponnistaa pinnalle. Istutin ne viime syksynä tällä kertaa koriin. Niitä voi nyt siirrellä halunsa mukaan mihin paikkaan tahansa.
Tein pari viikkoa sitten koeistutuksen pelargonian siemenillä. Sirkkalehdet ovat nousseet pintaan. On arvoitus miten ne jaksavat tästä eteenpäin. Ne on pakko pitää sisällä, joten ne ovat varmasti liian lämpimässä. Jätin siemeniä varalle myöhemmäksi. Istutukset ovat, minulla ainakin, onnenkauppaa. Joskus ne onnistuvat, toisinaan eivät. Pääasia on, että pääsee istuttamaan.
Tein niin uhkarohkean tempun, että laitoin viisi itänyttä perunaa ämpäriin. Ei ole suuri rahallinen merkitys kasvavat tai eivät. Tänään olivat Varsinais - Suomessa jo istuttaneet avomaalle ensimmäiset perunat. Ämpärin sijoitin kissanhäkkiin. Eiväthän ne kasva jos on kylmää, jos ne ilmaantuvat pinnalle silloin pitää peittää. Perunanvarret eivät kestä pakkasta yhtään.
Talvi on ollut kummallinen kaikenkaikkiaan. Lämmintä ja vesisadetta. Toivottavasti kevät on normaali. Pääsiäinen on kuukauden päästä. On ollut kaikenlaisia säitä pääsiäisenäkin, toisinaan ovat perhoset lennelleet joskus on ollut pakkasia. En mitään kesää vielä haikaile, mutta talveakaan en halua nyt enää tulevaksi. Olisi tullut aikanaan.
Viime vuonna oli maaliskuun lopulla vielä tämän näköistämern rannalla.
Siitä ne kevätpuuhat hiljalleen lähtevät vauhtiin. Talvi on ollut erittäin kummallinen. En muista toista vastaavaa olleen milloinkaan. Toivottavasti olisi vain poikkeusvuosi eikä tulisi tavaksi. Mitähän tuleva kesä tuo tullessaan? Aurinkoista viikkoa!
VastaaPoista