Siirry pääsisältöön

Pientä laittoa

Aina löytyy jotain kohennettavaa niin puutarhassa kuin kodissa.  Nyt alkaa olla viimeiset hetket pensaiden ja puiden istuttamiseen.  Kukkasipuleita voi vielä istuttaa pitkäänkin.  Puutarhamyymälöistä löytyy tarjouksia näin syksyn kynnyksellä.  Minäkin tartuin ruusutarjoukseen Terrassa.  Toiveena olisi keväällä, että saisin ihailla ruusua.  Siinä oli jäljellä vielä yksi pieni ruusu.




Puutarhasta löytyy muutakin ihailtavaa.  Punainen kärpässieni on kaunis ja sitä voi ihailla, mutta ei syödä.  



Perhonenkin yrittää vielä kankeana imeä mettä.  Pian niidenkin aika on tältä kesältä ohi.  Kaikenlaista kaunista vielä näkee syksyisessä puutarhassa.  Lehdet pysyvät vielä puissa jonkun viikon.  Sen jälkeen alkaakin kova haravointityö.  Puut alkavat valmistautua seuraavaan kesään.


Kotiinkin haluaa silloin tällöin jotain uutta.  Olen kauan pähkäillyt miten saisin kapeaan eteiseeni jonkun istuimen laitettua.  Katselin katalogeja ja minusta uudet huonekalut olivat aika kalliita.  En oikeastaan tiennyt miten se siihen mahtuisi, enkä halunnut ostaa kallista.  Kahteen pekkaan mietimme minkälainen siihen sopisi.  Minä annoin vähän mittaa: leveyttä saisi olla 30 cm ja pituutta 80-100 cm.  Mäntylevystä siihen sitten saatiin istuinosa ja vanhasta pirtinpenkistä jalat.  Hinnaksi tuli 10€.  Pirtinpenkki löytyi varastosta.  Kaikkea ei kannata heittää menemään.


Maalaamattomanakin olisi käynyt, mutta varastosta löytyi harmaa maalitölkki.  Sillä se sitten maalattiin ja se sai paikkansa tapettipolkuni päästä.  Välipuu on itse tehty, koska ei haluttu katkaista alkuperäistä. eihän sitä tiedä vaikka se tulisi vielä alkuperäiseen käyttöön.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...