Vanhat esineet, tavarat ja rakennukset kertovat omaa historiaamme. Kaikkea ei kannata hävittää. Niistä voi nähdä ja muistella ennen meitä eläneiden ihmisten tarinaa. Kaikkea on pystytty tekemään ilman nykyaikaisia keksintöjä. Keinutuolissa on kiikuttu ja suunniteltu elämää.
Museot eivät enää ota tavaraa säilöön. Joka kodissa ja mökeillä on suuret määrät tavaraa jota ei halua hävittää. Ne ovat kauniita katsella ja lapset ja lapsenlapset voivat udella mihin niitä on käytetty. Osasta ei oikein tiedä, miksi ne on tehty. Ne ovat olleet tarpeellisia johonkin tehtävään. Ihminen on keksivä olento, joka tekee sen mitä tarvitsee.
Kahvi on ollut heti tärkeä tuote, kun on ilmestynyt Suomeen. Sitä on paahdettu ja jauhettu kahvijanoisten pannuihin.
Työkaluja tehtiin paljon itse jos oli pystyviä ihmisiä. Seppä oli tärkeä ihminen kylällä. Hän teki taloihin tarvekalut ja paljon muuta.
Puuseppääkin aina tarvittiin, mitä ei raudasta tehty, se tehtiin puusta.
Rakennettiin itse tai talkoilla talot ja muut pihan rakennutkset. Ladot, riihet ja aitat nousivat ja säilyivät tarpeellisina vuosikymmeniä.
Riihi seisoo pellon laidassa.
Äidin nappilaatikko tuo muistoja
mieleen. Napeilla leikittiin ja niistä löytyi hukkuneen napin tilalle uusi.
Kiitos mainioista ajatuksista. Näinhän se on vanhojen esineiden ja tavaroiden osalta, että ne kertovat omaa tarinaansa, vaikka eivät välttämättä enää alkuperäisessä käytössä olisikaan. Ne ovat usein myös esteettisesti kauniita ja tuovat pehmeää kosketusta moderniin sisustukseen.
VastaaPoista