Siirry pääsisältöön

Kärsivällisyys kannattaa puutarhassa

Ei kannata luovuttaa pitkään aikaan jos kukkaset eivät tunnu kukkivan lainkaan.  Ne voivat olla vailla jotain lannoitetta tai ovat väärällä paikalla.  Joskus kasvienkin kotiutuminen kestää yllättävän kauan.  Yli viisi vuotta on yksi alppiruusuni ollut ilman kukkia ja nyt se innostui kukkimaan.  Vielä se ei ole täydessä kukassa, mutta toivottavasti näen senkin juhannuksena.  Samoin yksi omenapuu on kasvattanut vain oksia, eikä ole kukkinut.  Tänä vuonna se teki ensimmäisen kukan.   Kenties sitä auttoi kukkimaan  kunnon leikkaus.  Saksein oksia aika paljon pois. 

Vanha syreenikin intoutui kukkimaan, kun se alkoi saamaan lisää valoa.  Ränsistynyt vaahtera kaadettiin valon edestä pois.


Toisinaan kärsivällisyys on koetuksella, kun kasvit eivät tee sitä mihin ne on tarkoitettu.  Kukkimaan ja antamaan kasvattajalle iloa.  Silloin on siinä ja tässä ettei ota saksia tai kirvestä esiin.

Kissakin pääsi ihmettelemään puutarhaa ja kukkia.  Se ei taida niiden ulkonäöstä välittää.  Se vain nuuhkii, olisivatko ne syötäviä.



Omenamarjapensas tekee jostain syystä kukkia vain pensaan alaosaan.  Siihenkin on varmaan joku niksi, että saa pensaan kokonaan valkoiseksi.


Kommentit

  1. Kärsivällinen on pakko olla puutarhan ja luonnon kanssa touhutessa. Minäkin hätäilijä olen oppinut (ehkä) edes vähän kärsivällisemmäksi. ;)
    Kaunista kukintaa siellä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.