Mökkeily

 Olen muutama vuosi sitten kirjoittanut ajatuksiani mökkeilystä.  Ajatukseni eivät ole muuttuneet, vaikka vuosia on vierinyt.  Tämä taisi olla juuri eläkkeelle jäämiseni jälkeen.  Enemmän on aikaa tosiaan siellä vietetty.  Luontoelämyksiä saa aivan nurkalta ja tekemistä riittää. Oravien elämää seurattiin yhtenä vuotena tiiviisti.  Niitä vähän ruokittiin, jotta pääsin kamerani kanssa lähemmäksi.

Mökkeily

Mökeillä ja huviloilla oleskelu lisääntyy eläkkeellä olon jälkeen. Se on tietysti järkeen käypää, kun vapaa-aika lisääntyy. Monissa mökkikunnissa asukasluku lisääntyy kesäisin puolella. Osa kunnista saa paljon hyötyä mökkiläisistä. Se riippuu osittain kuntien tarjonnasta. Jos ei ole kauppaa tai mitään huvittelumahdollisuutta niin ne kunnat kärsivät. Kaikki eivät halua pelkästään makailla tai puuhastella mökeillä. Vapaa-ajasta haluaa ottaa kaiken irti. Varsinkin nuoriso etsii elämyksiä. Heille ei riitä mökki hyttysillä varustettuna.

Minä etsin mökiltä rauhaa ja hiljaisuutta. Tosin en kestä sitä kuin viikon putkeen. Viikon jälkeen pitää lähteä kylille tai kotiin. Meidän mökkikuntamme mainostaa: Luontoa käydä edellä. Luontoa ja metsiä siellä riittääkin. Järviäkin on, mutta ei meidän mökillä. Rauhallistakin on, vakituisia asukkaita on enää hyvin vähän. Maaseudulta katoaa maaseutu. Pellot metsittyvät kun ei ole viljelijöitä. Pienet eläintilat lopettavat, kun ei kannata muutamaa lehmänkantturaa pitää. Se on sääli, mutta ymmärrän asian hyvin. Paljon on työtä ja vähän mammonaa.

Maaseudulle mökkeily on tekohengitystä. Vielä riittää halukkaita mökin pitoon. Kunnat saavat mökeistä kiinteistöveroa ja ostoksista myyntituloja. Moni silti vie ruuat ja ostamiset kotoaan ja hakee kyläkaupasta vain sen unohtuneen tavaran. Maailma muuttuu, mutta vaihtoehtoisia asuinpaikkoja pitää olla tai ainakin mökkejä, joissa pääsee irrottautumaan kaupungin hälinästä. 

Kierrätyspuutarhan suunnittelu

 Löysin kirjastosta mielenkiintoisen kirjan.  Se liittyy läheisesti aiheeseen, jota olen suunnitellut.  Olen pohtinut jonkun aikaa lisäkasvimaan tekemistä mökille.  Minulla olisi siellä alue juuri tuollaiseen.

Saunan takana on tilaa, niin kuin vanha sanonta kertoo.  Siellä on paikka, jota on käytetty lehtien kaatopaikkana nykyään.  Aikaisemmin sinne on heitetty kaikenlaista.  Voi olla, että kaivelussa on arkeologisia elementtejä.  Sieltä voi löytyä vanhoja shampoopulloja, peltipurkkeja tai muuta törkyä.

Vanha pieni maatalo on rakennettu 1918.  Sauna ei ole niin vanha, ehkä puolet siitä.  Eihän alkuun ollut niin väliä, mitä mihinkin heiteltiin.  Kunhan oli pois silmistä.  Ne ovat hautautuneet mullan alle, mutta eivät ole maatuneet.  ainakaan muovitavarat.

Unelmissa on, että keväällä aloitan.  Vadelmapensaita olen sinne jonkun verran istuttanut.  En nytkään havittele mitään isoa alaa heti.  Se olisi liian iso urakka.

En aio sinne sijoittaa lavakauluksia vaan koita kehitellä jotain muuta.  Kaikenlaisia ideoita löytyy monilta sivuilta.  Se ei ole uusi keksintö, aina uudelleen käytettävissä.

https://www.riikkapontynen.com/15-diy-ja-kierratysideaa-puutarhaan/

 

Pakkaspäivä

Aurinko nousee joka päivä muutaman minuutin aikaisemmin ja näyttäytyy useammin.  Tänäänkin oli niin kaunis pakkaspäivä, oli pakko lähteä käyskentelemään lähiteille.  Kävely oli hidasta, syystä, että reväytin reiteni joulupyhinä ja näin kauan on kestänyt vaiva.   Sää kyllä palkitsi minut.  Aurinko oikein häikäisi ja hanki kimalsi.  Mitä voi muuta toivoa ulkoilulta.

Tänä talvena on ollut enemmän ja pitempänä jaksona pakkasia, kuin moneen vuoteen.  Oikein kunnon talvi.  Kaikki eivät varmaan nauti pakkasesta, mutta minä nautin.  Rivitalossa asuessa sähkölaskutkin ovat olleet kohtuullisia, kalliimpia, mutta kohtuullisia.

Riittäisipä näitä pakkasia maaliskuulle saakka niin sitten jo luopuisin näistä ja alkaisin varrota puutarhan kevättöitä.  

Kissa kyttää minua, se haluaisi ulkoilemaan omaan häkkiinsä, mutta se ei pidä pakkasesta.  Joka päivä kissan pitää käydä nuuhkaisemassa ovenraossa, olisiko jo lämmennyt.

Sisäkukkasten selviytymistaistelu

 Nyt taisteluun ovat ryhtyneet Kahvipensas ja Kiinanruusu, halvalla viimeisestä myynnistä ostetut taimet.  Kahvipensas on vielä pirteän näköinen, Kiinanruusua en halunnut kuvata.

NukkuMaija on melkein menetetty ja SaintPaulia sinnittelee.

Voi, miksi minä olen niin huono kukkien kasvattaja.  

Olen joitakin saanut selviämään vuosikausia:

Soihtuköynnös

Marraskuun kaktus

Hopeaköynnös

Bonsai, viikuna

Kliivia

Nämä ovat selviytymisen mestareita minun kukkahyllyssäni.

Kirjoitin siitä jopa ihastelukirjoituksen

Minun viherkasvini

Nimi on Kliivia. Ihastelin monet vuodet entisen työpaikkani monia Kliiviakasveja, jotka kukkivat runsaina isossa tilassa joka kevät. Halusin sellaisen itsellenikin.

Asumme pienessä asunnossa, enkä ollut varma viihtyykö Kliivia meillä. Vaikka en olekaan viherpeukalo niin olen erittäin kokeilunhaluinen sisällä ja puutarhassa. Kliivia on kukkinut pari kertaa yhden kukkasen, joten ei mitään runsaasti.

Laitoin sen altakasteluruukkuun ja sijoitin sen ensiksi keittiöön. Hylly oli kuitenkin liian pieni ja siirsin sen olohuoneeseen, jossa toivoin sen viihtyvän. Tänä talvena se kuitenkin alkoi olla liian märkä. Tiesin sen verran kasvista, että se ei pidä kovasta kastelusta talvella. Ei auttanut muu, kuin tyhjentää ruukku ja pistää uudet mullat. Siellä oli joku mennyt tukkoon ja vettä oli liikaa.

Nyt se voi paremmin ja toivon ensi keväänä runsaampaa kukintaa. Ikkunan vieressä se saa kaiken valon mitä voi saadaK

Joulun jälkeen

 

 Niin vain Amaryllis aukaisi kukkansa ja komea onkin.  Pari päivää aaton jälkeen, mutta ei haittaa.  Kyllä se on kaunis joulun jälkeenkin.  Joulun jälkeen koittaa arki.  Arki ja ruuanlaitto voi olla hiukan erilaista.  Saimme yhteisenä lahjana Airfryerin.  Sitä on nyt muutaman kerran kokeiltu ja olin yllättynyt sen toimivuudesta.  Pari kertaa ensin kokeiltiin ranskanperunoilla, pakasteesta, olivat hyviä.  Rapeita päältä ja pehmeitä sisältä.  Niin kuin mainoksissa on luvattu.  Tänään kokeilin broilerin koipia.  Ai, että olivat hyviä.

Tämä on ihan perusvempain.  En osaa ihan hintaa sanoa, mutta edullinen.  En tiedä olisinko vielä itse lähtenyt hankkimaan, kun on niin isokin.  Säästö tulee ajasta.  Uunin lämmitykseen menee aikaa, tämä on lähtökohtaisesti heti valmis.  Vielä on opeteltavaa.  Tosin isommat määrät aion edelleen valmistaa uunissa.  Tähän mahtuu parin ihmisen ruoka, kun ei laita liian tiheään.  Kolme broilerin koipea valmistui 22 minuutissa ja ruskettui rapeaksi.  Ranskikset vaativat 18 min. kun oli koko pussillinen.  Kirjastosta on jo varattuna keittokirja airfryerille.

Vielä hetken saavat olla joulukuusen virkaa toimittavat Serbian kuusen oksat olla maljakossa.  Ehkä loppiaisen jälkeen kaikki pois.