Siirry pääsisältöön

Kivien kauneus

Olen aina pitänyt kiviä kauniina, vaikka mökillä niitä on välillä liikaa, kun istuttaa jotain.  Olen vähän sitä mieltä, että Siikainen on kivisin kunta Suomessa.  Istutin kotoa siirretyn marjasinikuusaman mökille ja kuopasta nousi kymmenkunta ison nyrkin kokoisia murikoita.  

Isompaa kiveä kävimme metsässä katsomassa.  Se on kirkkokiveksi nimetty möhkäle keskellä metsää.  Sen uskotaan olevan jääkauden siirtämä ja varmaan onkin.  Siitä on joskus yritetty lohkoa palasia, mutta onneksi suurin osa on jäljellä.

Kirkkokivi

Kirkkokivi
Kovalla työllä istutettu  marjasinikuusama on jo aloittanut silmujen aukaisun.  Katkoin oksia aika paljon, saadaksemme sen mahtumaan kyytiin.  Toivottavasti se selviää, ettei työ ollut turha. Linnut pitävät marjoista niin paljon, etten juuri koskaan ole saanut, kuin maistiaiset.  Eivät ne kovin makeitakaan ole, syötäviä kyllä, toisin sinikuusaman marjat.



Kiviä käytän usein pihan somistamisessa.  Mökillä se on helppoa, koska omalta maalta ja metsästä niitä löytyy ja voi ottaa käyttöön.  Ei niitä sieltä kaupunkikotiin viitsi laahata.  Aloitin seinänvieruskukkapenkin muuttamisen kiviseksi ja ostin pari säkkiä koristekiviä.  Eivät ne oikein riittäneet peittämään suurta alaa.  Lisää on hommattava, paljon niitä menee.  Yksi 25 kg säkki peittää 0,5 neliötä.  Ostin punaista koristekiveä ja isoa rantakiveä.  Laitoin alle peitekankaan josta menee vesi läpi.


Vielä pitää muuten malttaa mielensä istuttamisen suhteen.  Lämmintä luvattiin, mutta pakkanen voi tulla vielä monta kertaa tänä keväänä.

Luonto alkaa heräillä kevääseen, muurahaiset, perhoset ja monet muut.  Perhoset saavat pajuista ensimmäiset siemaukset mettä.  Muurahaiset ovat aloittaneet jo pesän korjauksen talven jälkeen.


Muurahaiset keväällä

Mökkitietä vartioi  puukäärme. 
Mökkipolku

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Pihan vuosi24.4.2019 klo 21.18

    Nuo isot siirtolohkareet on mahtavia. Isoimmat ovat taineet olla omakotitaloa kookkaampia. Hauska tuo puukäärme.

    VastaaPoista
  2. Gitta25.4.2019 klo 10.10

    Kivet ovat ihania! Olisipa meidänkin pihalla luonnostaan kiviä! Olen kuskannut omalle pihalle kiviä milloin mistäkin, välillä ulkomailta asti :D

    VastaaPoista
  3. Eldorado20.2.2020 klo 12.47

    Kivet upeita, ostokiviin olen joutunut turvautumaan. Ihana yhdistelmä pajunkissat ja perhonen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...
Lähetä kommentti
Read more »

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...
1 kommentti
Read more »

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...
4 kommenttia
Read more »