Kaksi puuta, jotka tuottavat satoa. Niistä riittää moneen. Ehkä vähän tuskastumiseen saakka. Vaikka siitä menee puolet suoraan roskikseen, niin vielä riittää. Ampiaiset tuhoavat huonommat omenat, ennen kuin niihin pääsee käsiksi. Olen jo tehnyt mehua, marmelaadia, paloitellut pakkaseen, tehnyt piirakoita, kiisseliä, smoothia ja tietenkin syönyt moniaita omenoita. Hienoa on, että puut ovat satoisia. Pienessä perheessä vain ei kulu talven aikana mahdottomia määriä.
Valkea kuulas ei sovi mielestäni kovin hyvin yksinään tuoremehun tekoon. Tuoremehun tekoon pitäisi kerätä useampi pussillinen omenoita, ennen kuin niitä kannattaisi viedä tuoremehuasemalle. Kesäomenat eivät kestä pitkää säilytystä. Harmittaa, kun joutuu heittämään hyvää syötävää pois. Kaikkeni teen, ettei niin tarvitsisi tehdä.
Kaneliomenat säilyvät kauemmin, onneksi. Ne kypsyvät hiukan myöhemmin, kuin valkeakuulasomenat.
Pitäisi lueskella uusia reseptejä jos löytyisi jotain erilaisia. Eilen löysin omenamarmelaadireseptin Kotikokkisivulta. Siinä käytetään omenan lisäksi hillosokeria, sitruunaa ja inkivääriä. Se oli kokeiluunkin sopiva määrä. Omenoita vain kilo. Sitä voi tehdä lisää jos se maistuu hyvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.