Kaikenlaista puuhailua on pitänyt keksiä, ensinnäkin koronan takia ja senkin takia, että vapaa-aika on lisääntynyt rutkasti eläkkeelle jääntini takia. Vuosi on vierähtänyt vapaaherrana olossa. En ole ikinä ollut laiskottelija, ainakaan omasta mielestä. Se ei ole laiskottelua jos lukee tai kirjoittaa. Pakostakin tulee tyhjiä hetkiä elämään, silloin pitää laittaa mietintämyssy päähän tai alkaa vain puuhastella. Olen huomannut erilaisista päivityksistä, että palapelien kokoaminen on lisääntynyt, samoin kutominen tai neulomiseksi sitä toiset kutsuvat. Leipominen, askartelu, siivoaminen ja muut ajankäyttötavat. Vapaaehtoistyöt ovat tulleet suosituksi. Minäkin lähdin omanlaiseeni vapaaehtoistyöhön Satakunnan Syöpäyhdistyksen somelähettilääksi. En tiedä kuinka kauan sitä aion tehdä, mutta antaa se ajattelemisen aihetta vähäksi aikaa. Ei vapaaehtoistyö ainakaan huonoa ajan käyttöä ole.
Keräsin lähikirjastosta poistettuja kirjoja jos joskus kaipaan ideoita ajan käyttöön. Niistä on koostunut pieni kirjaston alku varastohyllylle. Minulle aina niin rakas kierrätysaate on siinä pohjana. Nämäkin kirjat olisivat ehkä joutuneet roskalavalle. Voi olla, että joku muukin olisi niistä ollut kiinnostunut, minä kuitenkin ehdin ensin.
Uusia tuotteita saa ostamalla tai tekemällä. Minä koetan pitää ne tasapainossa. Olen kauan havitellut silikonikansia, joilla voin peittää ruoka-astioita. Nyt löysin yhden sortin paketin. Harmi vaan, kun siinä on enemmän isoja kansia, kuin pieniä. Tarvitsen pieniä enemmän smoothiemukeihin. Tuorekelmu on vähän hankalaa.
Toisen uuden tuotteen tein itse. Kerään muovipussit omaan pussiinsa keittiön nurkkaan. Vanha keräyspussi alkoi hajota. Tietysti ne voisi nätisti viikata laatikkoon, mutta tämä on nopeampi tapa. Tein sen kahdesta ulkoilupuvun sisäpuntista, joiden välin ompelin kankaan ja yläpuolen koristelin vanhalla nauhalla
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.