Siirry pääsisältöön

Reseptien avulla kaapin tyhjennystä

 Mitä ihmettä taas teen kuivakaappiin kertyneille pussukoille?  Ei tarvitse olla kuin puoli vuotta, kun kaappiin on kertynyt hyllyjen täydeltä kokeilujen tuloksena pussin pohjia ja täysiäkin paketteja: jauhoja, ryynejä ja siemeniä.

Löysin onneksi kirjastosta reseptikirjan, josta löytyi pari kivaa ohjetta.  Netistä löytyi yksi ohje, johon löysin tarvikkeet hyllyn kätköistä.  Herkullisin ohje oli jälkiruoka mustikoista.  Mustikoita oli jäänyt vielä pakastimeen.  Siihen jouduin ostamaan vaniljakastiketta.



Laitan nykyisin kaikki itsetehdyt jälkiruuat ja kiisselit valmiiksi pieniin purkkeihin.  Niistä ei jää hävikkiä.  Jos ne laittaa yhteen isompaan astiaan, varsinkin kiisselit ja marjapuurot, pohjalle jää aina vähän kuivumaan.  Varsinkin, kun syöjiä on vähän.




Reseptikirja on Painonvartijoiden kirja.  Siitä voi löytää ohjeita nekin, joiden ei tarvitse joka suupalaa mitata.


Siitä löysin banaanimuffineitten reseptinkin.  Karppisokeria oli jäänyt kaappiin ja ruskeaa sokeria, jonka olin ostanut vahingossa. Banaaneista tuli lisämakeutusta.  Hyvin ne nousivat.

Kaikkea ei pitäisi ostaa jos ei pysty hyödyntämään jatkossa.  Montaa tuotetta pystyy korvaamaan jollakin mitä jo on kotona.  












Siemenpussit sain häivytettyä, kun löysin ohjeen siemenleivän tekemiseksi. Ohje oli helppo ja leipä ei heti murentunut käsissä.

K-kaupan ohjeella tein.



Vehnäjauhot  kuluvat normaalileivonnassa.  Niiden vanhenemisesta ei ole pelkoa.  Vielä minulla on säilössä maissijauhoa, kookosjauhetta ja mantelijauhoa.  Kai niillekin joku käyttökohde vielä löytyy.  Kaikenlaisia uusia pusseja tuli vähähiilihydraattisen kokeilun vuoksi.

Mantelijauhoista tehdyt leivät eivät oikein maistuneet minulle.  Ei voi tietää ennen kuin kokeilee.  Kyllä ruisleipä mantelileivän voittaa maussa.  Ainoastaan siemenistä tehdyt leivät maistuvat suussani hyvältä.  Niissä on kunnon purutuntuma.

En ole kovin uuttera sämpylöiden leipoja.  Niihin voisi upottaa hiutaleet jos puuro ei oikein innosta.  Puuroakin voi tehdä etukäteen parin aamun edestä.  Niitä voi lämmittää mikrossa.


Tänään vielä hyödynnän ylähyllylle jääneen tomaattisäilykkeen. Samaisesta kirjasta löysin Bolognese kastikkeen ohjeen.  Jauhelihaa ja kasviksia, syödään spagetin kanssa.

Ylähyllyt ovat lyhyelle ihmiselle osaksi huono ja osaksi hyvä juttu.  Sinne kätketään milloin mitäkin. Hyvä juttu on, että joutuu kiipeilemään jakkaralle saadakseen ne sieltä.  Kaappien tyhjennyksessä tulee suoritettua liikuntaakin.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.
4 kommenttia
Read more »

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen
1 kommentti
Read more »

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.
Lähetä kommentti
Read more »