Siirry pääsisältöön

Reseptien avulla kaapin tyhjennystä

 Mitä ihmettä taas teen kuivakaappiin kertyneille pussukoille?  Ei tarvitse olla kuin puoli vuotta, kun kaappiin on kertynyt hyllyjen täydeltä kokeilujen tuloksena pussin pohjia ja täysiäkin paketteja: jauhoja, ryynejä ja siemeniä.

Löysin onneksi kirjastosta reseptikirjan, josta löytyi pari kivaa ohjetta.  Netistä löytyi yksi ohje, johon löysin tarvikkeet hyllyn kätköistä.  Herkullisin ohje oli jälkiruoka mustikoista.  Mustikoita oli jäänyt vielä pakastimeen.  Siihen jouduin ostamaan vaniljakastiketta.



Laitan nykyisin kaikki itsetehdyt jälkiruuat ja kiisselit valmiiksi pieniin purkkeihin.  Niistä ei jää hävikkiä.  Jos ne laittaa yhteen isompaan astiaan, varsinkin kiisselit ja marjapuurot, pohjalle jää aina vähän kuivumaan.  Varsinkin, kun syöjiä on vähän.




Reseptikirja on Painonvartijoiden kirja.  Siitä voi löytää ohjeita nekin, joiden ei tarvitse joka suupalaa mitata.


Siitä löysin banaanimuffineitten reseptinkin.  Karppisokeria oli jäänyt kaappiin ja ruskeaa sokeria, jonka olin ostanut vahingossa. Banaaneista tuli lisämakeutusta.  Hyvin ne nousivat.

Kaikkea ei pitäisi ostaa jos ei pysty hyödyntämään jatkossa.  Montaa tuotetta pystyy korvaamaan jollakin mitä jo on kotona.  












Siemenpussit sain häivytettyä, kun löysin ohjeen siemenleivän tekemiseksi. Ohje oli helppo ja leipä ei heti murentunut käsissä.

K-kaupan ohjeella tein.



Vehnäjauhot  kuluvat normaalileivonnassa.  Niiden vanhenemisesta ei ole pelkoa.  Vielä minulla on säilössä maissijauhoa, kookosjauhetta ja mantelijauhoa.  Kai niillekin joku käyttökohde vielä löytyy.  Kaikenlaisia uusia pusseja tuli vähähiilihydraattisen kokeilun vuoksi.

Mantelijauhoista tehdyt leivät eivät oikein maistuneet minulle.  Ei voi tietää ennen kuin kokeilee.  Kyllä ruisleipä mantelileivän voittaa maussa.  Ainoastaan siemenistä tehdyt leivät maistuvat suussani hyvältä.  Niissä on kunnon purutuntuma.

En ole kovin uuttera sämpylöiden leipoja.  Niihin voisi upottaa hiutaleet jos puuro ei oikein innosta.  Puuroakin voi tehdä etukäteen parin aamun edestä.  Niitä voi lämmittää mikrossa.


Tänään vielä hyödynnän ylähyllylle jääneen tomaattisäilykkeen. Samaisesta kirjasta löysin Bolognese kastikkeen ohjeen.  Jauhelihaa ja kasviksia, syödään spagetin kanssa.

Ylähyllyt ovat lyhyelle ihmiselle osaksi huono ja osaksi hyvä juttu.  Sinne kätketään milloin mitäkin. Hyvä juttu on, että joutuu kiipeilemään jakkaralle saadakseen ne sieltä.  Kaappien tyhjennyksessä tulee suoritettua liikuntaakin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...