Puutarhapolun varrelta

 Narsisseilla kevät aina aloitetaan.  Niitä on istuteltu monen vuoden ajan jo kukkineista sisälle tai ulos ostetuista.  Ne pienenevät joka vuosi, ei ole voimaa kasvaa.  Kylmänkukka on hieno kukka.  Se aloittaa aikaisin, eikä välitä nimensä mukaan kylmästä.  Tänä vuonna se kukki kahteen kertaan.  Tämäkin on moneen kertaan siirrelty, kauniin värinen kukka.  Perinneruusuja on niin monenlaisia.  Tämäkin on maatalon pihassa kukkinut vuosikymmeniä.  Nyt vaihdettiin sen paikkaa ja kukinta jatkuu.  Palava rakkaus kasvaa hontelona.  Se on pakko tukea.  Muistelen nähneeni kuvia joissa kukanvarret eivät olisi näin pitkiä.  En tiedä miksi minun kukkani kasvavat näin pitkiksi.  Ostettu kesäkukka, neilikka, kasvaa tyytyväisenä muiden keskellä.  Minulla on tapana täytellä tyhjiä kohtia kesäkukilla.  Kurpitsakin kukki, eipä paljon muuta.   Taas tunnistamaton, keltainen kukkan...

"Jokaisella ihmisellä maan päällä on aarteensa, joka odottaa löytämistään" Lainaus Alkemisti/ Paulo Coelho Puutarhuri näyttävät keväisin aarteen etsijöiltä.  Kuoppia kaivetaan joka puolelle.  Etsivä katse haroo pihaa, mistä vielä voisin löytää kaivettavan kuopan paikan.    Multa on aarteen kätköpaikka.  Mihin istutan kukkivan kultakimpaleen.  Siemenistä versoo kesän kuluessa aarre näkyviin.   Pieneen kasvun seuraamiseen tunnelmaan talvella pääsee, kun istuttelee itse joulukukkansa.  Puutarhan harrastajan aarteen etsintä jatkuu koko elämän ajan.  Aina löytyy uusia tuttavuuksia tai löytää uudestaan vanhoja hyviä kasveja esim. maa-artisokka, joka on vanha viljelykasvi.  Minä mietin sitä ja muita talven ajan kannattaako istuttaa.        

Olen hurahtanut kirppismaailmaan ja kiertelen niissä ihan katselemassa josko löytyisi jotain mukavaa.  Aion itsekin pistää lähiaikoina omat vanhat tavarani kiertoon ja vuokrata myyntipaikan.  Ei niillä rikastu, mutta onpa jotain puuhaa näin talvellakin, kun puutarha on lumen valtaama.  Kirppislöytöjä voi itse vähän tuunata omiin tarpeisiinsa nähden.  Ei haittaa, vaikka vähän epäonnistuisikin, ostaa vain niin halpaa ettei harmita.  Minäkin löysin pari puista kynttilänjalkaa, jotka maalasin.  Vesiliukoinen maali ei haise ja on helppo levittää.  Joulupöytä saa vähän uutta ilmettä.   Minä ideoin ja isäntä tuunasi rautaisen ulkokynttilätelineen.  Siitä särkyi jo ensimmäisenä vuonna lasi, joka suojasi kynttilää.  Ilman sitä kynttilä ei palanut tuulisella säällä.  Se jouti uusiokäyttöön.  Nostettiin ulkokatokseen roikkumaan.  Se ajaa ulkovalon asian pimeällä.  Hienosti näkyy.     Käyn aina muutenkin ...

Ensimmäiset huurteen peittämät  puut kimaltavat marraskuun auringossa.  Loppusyksy ja alkava talvi kohtaavat, lyövät kättä.  Päivällä ja aamulla ei tunne syksyn synkkyyttä.  Haravoinnit on suoritettu, puut ja pensaat on verkotettu, kesäkalusteet kannettu suojaan, talvi saa tulla.   Mökiltä otettaan havukuorma kaupunkiin kukkapenkin päälle.  ei kai ne mitään suojaa, mutta ovat kauniinpia kuin katkotut kukanrääsyt.  Olen ihaillut luontoa mökin pihasta käsin.  Muutaman viikon possaolo mökiltä saa ajan vieton tuntumaan suorastaan lupsakalta.  Joutsenia on lentänyt yli pihan, peuroja nähtiin tullessa mökkitien vieressä.  Pikkulinnut alkavat kokoontua ruokailupaikalle.  Maalla on kaikenlaista seurattavaa.  Pihapiiri tuntuu jatkuvan pitkälle.  Luonto on hiljaisempi syksyllä ja talvella, mutta ei ihan äänetön sentään.   Ei haittaa ollenkaan ulkovessassa käyminenkään.  Tyhjennettiin pönttö ja siivosin huussin pyh...