Siirry pääsisältöön

Puutarhaohjelmia lisää televisioon

Kaipailen välillä enemmän puutarhaohjelmia televisioon.  Ei niiden tarvitsi olla koko pihan uudistavaa suunnittelua.  Minulle kelpaisi ihan lyhyitä tietoiskun tapaisia ohjelmia, joka keskittyisi yhteen kasviin tai tapaukseen.  Käytännön läheistä käsin suoritettavaa pientä pihan muokkausta.
 
Harvalla on varaa palkata konein ja monen ihmisen voimalla suoritettavaa puutarhan uudistusta.  Löysin Ylen elävä arkisto sivulta linkin kaupunkiviljelystä.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kaupunkiviljely_toi_puutarhat_pihoille_ja_parvekkeille_79587.html#media=79686


Ehkä ne pienet tietoiskut ovat jonkun ohjelman osia esim. Strömsö tai aamulähetykset.  Nyt talviaikana ehtisi seuraamaan joitain mielenkiintoisia puutarhaohjelmia.  Nykyiset ohjelmat tuntuvat vähän teennäisiltä, pientä mökkiremonttia tai vastaavia.
 
Puutarhaohjelmat ovat jääneet tositv - ohjelmien ja kokkiohjelmien jalkoihin.  En muista nähneeni ohjelmaa sisäkukkien kasvatuksesta tai jostain muusta erikoislajista.  Lehtiä onneksi löytyy, mistä saa tietoa ja mielenkiintoisia oivalluksia.
 
Netistäkin löytyy kaikenlaista.  Television avulla olisi helpompi uppoutua puutarhan ihmeelliseen maailmaan.  Varmasti arkistoista löytyisi uusittavaksi kivoja ohjelmia.  Arno Kasvin ohjelmat ainakin olivat mukavia.
 

 
 
 

Kommentit

  1. Täysin samaa mieltä kanssasi. Varsinkin tammi-maaliskuussa jolloin puutarhaihmiset eivät vielä pääse ulos harrastuksensa pariin, olisi hyvin aikaa katsoa televisiosta (ja netistä) puutarhaohjelmia. Kun kevät sitten koittaa ja kaikki aika menee puutarhassa, alkavat tv-kanavat lähettämään puutarhaohjelmia?! Olen mainostajana välittänyt jo monena vuonna tätä ongelmaa eteenpäin ohjelmasuunnittelijoille, mutta ei vain tunnu menevän perille. YouTube tuo vähän helpotusta "mullankaipuuseen", mutta kunnollisia puutarhaohjelmia kaivataan todella.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen