Ensimmäiset omat uudet perunat on syöty. Mustikoita, vadelmia on kerätty ja puutarhamarjoja mehustettu. On ihan sadonkorjuutunnelma. Mitään ei ole paljon, mutta tarpeeksi. Vielä on paljon satoa kerättäväksi puutarhasta ja metsästä, kunhan vain kypsyvät. Ihailin juuri äsken omenaterttuja puussani. Ne eivät kypsy kuukauteen jos vain pysyvät puussa.
Siinä ne killuvat silmieni edessä. Toivottavasti pihlajamarjakoit eivät löydä niitä vaan ne saavat kasvaa terveinä kypsään ikään saakka.
Mehustus on aika vievää, mutta sen kestää kerran vuodessa.
Välillä pitää käydä ihailemassa kukkia, jotka ovat venähtäneet aika isoiksi jo. Samettikukkakin on jo aika pitkä, olenkohan lannoittanut vähän liikaa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.