Isohirvenjuuri

 Uljas maatiaiskasvi, joka kasvaa melkein missä vaan.  Sitä on aikoinaan käytetty sairaudenhoitoon.  Juurta ilmeisesti ainakin.  En silti uskaltaisi yrittää.  Olen kasvia jakanut ja siirtänyt paikasta toiseen ja aina se on lähtenyt kasvamaan.  Ei se mitään nopeasti leviä, mutta vaatii silti ison tilan kasvaa.  Kasvaa aika korkeaksi n. 2 metriseksi.  Kukkii keltaisin kukin.  Tällä hetkellä vielä nuppuvaiheessa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri

Se on kotoisin Aasiasta.  Useimmiten se on pakko jotenkin sitoa, ettei se peitä muita kasveja.  Olen laittanut kukkapenkkini joka nurkkaan yhden.  Se on hyvin vaivaton kasvatettava.  Tänä vuonna jouduin kaivamaan osan levinneistä juurista pois, ennen kuin se valtaa lisää tilaa.

Suuret lehdet leviävät sivuille jos jättää sitomatta.  Onneksi liiat alalehdet on helppo nyppiä pois. Ruodot eivät ole kovin paksuja.  Isohirvenjuuri katkaistaan syksyllä maata myöten pois.  Se lähtee keväällä hyvin kasvamaan.

Kukat ovat kasvin kokoon nähden pieniä, mutta houkuttelevat perhosia loppukesästä.  Maatiaiskasvit ovat voimakkaita eivätkä kuihdu ihan pienestä kuivuudesta.  Suosittelen niitä ainakin mökkipihoihin ja maalaistaloihin.  Siellä niillä on tilaa kasvaa, eikä ole huolta hoidosta.  Tässä on yksi hirvenjuurista kukkivana.

Sato - odotuksia

 Olkoon puutarha tai kasvimaa pieni tai vielä pienempi, niin sato - odotuksia on luultavasti kaikilla. Ei kukaan varmaan heittele siemeniä tai taimia kasvimaalle ja sano: kasvakoon jos haluavat.  Kesät ovat alkaneet olla ongelmallisia tavalliselle harrastajalle. On liian kuivaa tai liian märkää.  Mahdollisesti ammattitaidoton kasvattaja.  Nyt kiertelin kasvimaata ja puutarhaa katsellen sillä silmällä tulisiko tänä vuonna edes himpun verran satoa.  Sipulit ovat aina onnistuneet, kilon laittaa kasvamaan niin syksyllä saa kuivattaa n. 4 kg.  Ei paljon tarvitse ostaa kaupasta talven aikana.

Pensaspapu ainakin kukkii nätisti.  Sekin on ollut hyvä kasvi antamaan satoa.  Pienestäkin maasta riittää moneen wokkiin tai muuhun ruokaan.

Tomaattikin kukkii, mutta raakileita ei paljon ole vielä tullut.  Tämän on nyt toinen kesä kun koitan kasvattaa tomaattia ulkona.  Vähän niitä täytyi alkukesästä peitellä ja kuumina päivinä kastella.  Toivottavasti tulee pitkä ja lämmin syyspuoli, että ehdin saamaan siitäkin satoa.

Peruna on alkanut kukintansa.  Meillä ei ole kuin pari pientä sänkeä, että saadaan muutama kerta omasta maasta keittää.  En edes osta siemenperunoita vaan idätän kaupasta ostetuista.  Ihan hyvin ne ovat antaneet satoa.  

Joskus väitettiin etteivät ne idä, mikä on pötypuhetta.

Mustat vadelmat ovat jo kasvattaneet marjan alkuja.  En ole varma syövätkö rastaat näitä, mutta varmuuden vuoksi laitetaan verkko.  Jos edes hiukan saisi pakkaseen.

Nyt ne pitäisi olla jo hyvin kotiutuneet.  Ensimmäisenä talvena varret syötiin kokonaan.  Verkko auttoi seuraavana talvena ja viime kesänä sain jo hiukan maistaa.  Nyt olisi tulossa enemmän.

Mangoldit alkavat olla jo jonkun kokoisia.  Käytin jo yhden kerran lehtiä salaattiin.  Olivathan ne lisänä muiden joukossa, mutta aika mauttomia.

Persiljaa en nyt paljon laittanut.  Sekin on kasvanut aina hyvin.  Persilja kasvaa vielä toisen kerran jos sen nyt leikkaa.  Tillin kasvatus meni mönkään.  Laitoin siemenet maahan ja ne kasvoivat ihan hyvin, kunnes joku ihme ötökkä tai mato alkoi niitä syödä ja viikossa ne olivat ruskeana.  Nyhdin kaikki pois, etteivät ne hyökkää jonkun muun kimppuun.

Tätä kasvia on nypitty irti joka käänteessä.  Se ei lopu vaikka vähenee.  Virallinen nimi on pihatähtimö.  Kutsutaan myös muroksi tai maltaksi.  Voi kuulemma käyttää myös salaattina.  Oikea maanvaiva kasvimaalla.  Vaikka mikään muu ei kasva, tämä kasvaa.  En halua kasvimaata myrkyttääkään, joten ne on vain nypittävä.

Tammi on jo keski-iässä ja voisi alkaa tehdä kunnollisia terhoja, eikä tällaisia minikokoisia palleroita.

Hieno puu se on vaikka hidaskasvuinen.  

Onneksi näiden kasvaminen on alkanut ja jos sateet jatkuvat ja lämmintä riittää, kanttarelleja kerään ison kopallisen.  Nämä kasvavat ihan mökin pihapiirissä.  Ilman kasvattamatta, kun vain säät suosivat.  

Pyhäniemen lomakylä ja Ruovesi

 Vaikka kuinka kaunista olisi niin pihan kiertäminen välillä tuntuu tympäisevän ja on pakko lähteä katselemaan muualle.  Tällä kertaa  teimme päiväretken Pyhäniemen ja Ruoveden seuduille.  Viileässä autossa oli mukavampaa, kuin helteessä oleminen.  Pyhäniemi on Kihniössä oleva mökkialue.  Kiertelimme rannalla ja voi olla, että joskus suuntaamme lomailemaan sinne.  Hiekkaranta mäntymetsikössä näyttä upealta.

Hirsimökit eivät kaikki ole ihan rannassa, eivät kuitenkaan kovin kaukana.  Lenkkeilykin onnistuisi mukavan näköisillä poluilla.  Palveluita ja muita ajanviettotapoja näkyi olevan kaikenikäisille.

Vaikka kaikki löytyy netistä niin on erilaista nähdä kaikki paikan päällä.  Miten kaikki toimii ja onko likaista.  Täällä tuntui näin yhtäkkiseltään mukavan oloiselta.

Viivähdimme kahvikupposen verran ja ihailimme rantamaisemaa.  Mielenkiinnosta katsoin kotona netistä hintoja.  100€ pienmmät mökit ja 140€ isommat yöltä.  Lemmikkieläimen saa ottaa mukaan ja siitä menee 35€. 

Jatkoimme matkaa Ruovedelle.  Kauniita järvimaisemia riitti.  Ruoveden satamassa ihmettelimme isoja veneitä.  Kuuma ilma oli saanut kaikki ihmiset kerääntymään varjopaikkoihin.  Mekään emme siellä kauan viihtyneet vaan jatkoimme matkaa. Kauniita kukkaveneitä oli kasattu rantaan

Ruovedeltä pääsee kuulemma veneilemään Tampereelle ja muuallekin.  Se selittää isommat veneet.

Nyt jaksaa taas hetken katsella omia kukkasia ja ruohon kasvua.

Juhannus

 Juhannus on minulle melkein tavallinen viikonloppu.  Toiset satsaavat siihen aivan tavattomasti.  Minä odotan vaan koska se on ohi.  Toki minäkin nautin kauniista päivistä ja ulkona olemisesta.  Kaikki kukat alkavat kukoistaa ja lämmintä piisaa.  Minä ole se, joka hakeutuu varjoon suojaan alta polttavan auringon, kuten varjossa viihtyvät kasvit.

Juhannuksena pitää grillata, syödä paljon ja saunoa.  Saunomisesta pidän ja osittain muustakin toiminnasta.  Pidän aina mielessä, kun tästä juhlasta päästään niin seuraavaksi on vasta joulu.

Alppiruusu ainakin tykkää.  Se ei ole moneen vuoteen kukkinut näin runsaasti.  Kai kukillakin on lepoaikoja ja säitä joista ne eivät tykkää.  Vihdoin muutkin kasvit ovat alkaneet kasvaa.  

Jos nyt ei sada pitkään aikaan niin sitten alkavat taas kasteluhuolet.  Onneksi minulla ei ole montaa kasvia, joita täytyy runsaasti kastella.  Tomaatti taitaa olla vaativin.  

Kasvit vaativat vettä jä lämpöä

 Pientä kehitystä kasvimaalla on havaittavissa.  Ei kaikki tehty ole ollut turhaa.  Sipulinvarsissa, pensaspavuissa ja pensastomaatissa on nähtävissä kehitystä.  Kuivuus on vähän vaivannut, onneksi juuri äsken sataa ropsautti pari pilvellistä.  

Ei ole kivaa jos kasvimaa kuivuu.  Mökillä ei ole vesijohtoa ja kastelu hoidetaan sadevedellä.  Kaivo tietysti on, mutta lämmin sadevesi on parempaa kasveille.  Täällä on ollut myös erittäin tuulista.  Ei ole ollut yhtään hellepäivää vaikka muualla Suomessa niitä on näkynyt.

Jos olen mökillä huoleni on pärjäävätkö kukkani kaupungissa ja taas toisin päin.  Ollessani kaupungissa mietin kuivuvatko kasvini mökillä.  

Olen monet vuodet kasvattanut pensaspapuja.  Nyt nekin ovat päässeet alkuun.  Pavut ovat hyvä lisä keittoihin ja wokkeihin.  

Niitä tulee monta pakastettavaa pussillista pienestäkin maasta.  Niitä täytyy koota monta kertaa, kun ne täytyy noukkia aika lituskaisina.

Kun kaikki pääsevät hyvään kasvuun, eivät ne tarvitse joka päivä vettä.  Kukkia en niin kastelekaan, varsinkaan perennoita.  Marjapensaatkin kasvavat hyvin ilman kastelua.  Omenoista minun on turha haaveilla, kun rusakot tuhosivat puut.  Onneksi kaupungissa on pari puuta, joista toivottavasti saan satoa.

Marjaomenapensas teki valtavasti kukkia.  Ne hedelmät eivät ole syötäviä.  En tiedä syökö niitä edes linnut vai ovatko myrkyllisiä.

Lapinvuokko yllätti.  Niitä on ollut pari kukkaa.  Nyt niitä oli vähän enemmän.  Ehkä ne leviävät samoin kuin valkovuokko.

Tämä talvi oli hyvä alppiruusulle.  Lumi suojasi ja keväällä oli tarpeeksi kosteutta.  Kukinta on aika hieno.  

Mökkipäivät

 Mökkipäivät koostuvat yleensä puutarhassa haahuilusta.  Välillä tulee tartuttua johonkin tähdelliseen tehtävään, kuten matonpesuun, kasvimaan kitkemiseen ja ihmettelyyn, miksi kaikki kasvaa niin hitaasti.  Kevät oli myöhässä ja nyt on tullut oltua mökillä kauemmin niin tuntuu, ettei mikään edisty.  Mikä on väärä luulo.  Alppiruusut alkavat pikkuhiljaa avamaan nuppujaan.  Kasvimaallakin pavuntaimet kohottavat vartensa mullasta ulos.  Sitä vaan on niin kärsimätön.

Odotellessa voi käväistä metsässä ihailemassa kielojen kukintaa.

Matonpesu on rankkaa puuhaa.  Joka kesä siihen on ryhdyttävä jos ei halua maksaa pesusta eikä ole varaa aina ostaa uusia mattoja.  En ole ikinä kuullut miten muissa maissa hoidetaan mattojen pesu tai pestäänkö niitä pesupaikoilla. Siinä ainakin sai hyvin liikuntaa vaikka puolisokin oli talkoissa mukana.  Lyhyyteni takia olin ihan märkäkin pesun loputtua.  On se vaan niin mukava urakan jälkeen katsella kuivuvia mattoja ja haistella mäntysuovan tuoksua.  Olkoon vaan vanhanaikaista, mutta en tavasta luovu niin kauan kuin jaksan sitä tehdä.

Nyt vähän ilma lämpesikin ja tuli vierailtua maaseututorilla ostamassa uusia perunoita ja kalaa.  Kahvitkin tuli nautittua lähinähtävyyden terassilla.  Tai lähi ja lähi.  Lenkin pituudeksi tuli 60 km.

Erilaista puuhaa kuin kotona.  Kotona ehtii olemaan vielä paljon. Nyt pitäisi osata nauttia aurinkoisista päivistä silloin kun niitä on.

Soutupaatilla järvellä

 Talviturkin kävin heittämässä järveen pari päivää sitten.  Tänään olisi ollut hivenen lämpimämpi sää.  Tänään käytiin soutamassa pieni kierros ja ongetkin oli mukana.  Kovin pieni oli saalis syömäkalojen suhteen.  Odottaville lokeille meni särjet ja pienen pienet ahvenet.  Yhden isohkon kalan saimme ylös, mutta ei oikein oltu varmoja onko se säyne tai joku muu särkikala.  Se kuitenkin keitettiin kissalle syömiseksi jos kelpaa.

Järvellä on muuten mukava olla.  Ei tänäänkään mikään hirmu lämmin ollut, ei T-paidalla tarjennut.  Kaunista siellä on.

Olisi mukava jos mökki olisi rannassa, mutta kyllä tämänkin matkan pääsee mukavasti jos haluaa.  Rannassa asuminen voisi tuoda paineita olla jatkuvasti kalassa tai uimassa.

Tämä lähijärvi ei ole suuren suuri, hyvin jaksaa soutaa päästä päähän.  Kaloja sinne on istutettu, ainakin kuhaa ja joitakin muitakin kaloja.  Virvelöimällä on joku saanut kuhaa ja haukeakin.  Siis todistettu on, että kalaa löytyy.  

Onkia voi halvalla, mutta jos ostaa kalastuskortin ja virvelin, maksu nousee jo jonkun verran.  Tietysti se on vesiensuojelun ja kalakannan takia ne rahat, mutta tavallisena kesäkalastajana, joka käy pari kertaa kalastamassa, en oikein ymmärrä maksua.

Luonnosta löytyy kalojen lisäksi jo kuusenkerkkiä, joita ei tietysti saa noukkia muiden puista, käsittääkseni.  Tuskin siitä kukaan rankaisee jos muutaman noukkii metsässä suuhunsa.  Kaikki eivät niiden mausta pidä, enkä minäkään niitä sellaisenaan voi syödä muutamaa enempää.  Niistä kai tehdään siirappia ja jotain muutakin.