Soutupaatilla järvellä

 Talviturkin kävin heittämässä järveen pari päivää sitten.  Tänään olisi ollut hivenen lämpimämpi sää.  Tänään käytiin soutamassa pieni kierros ja ongetkin oli mukana.  Kovin pieni oli saalis syömäkalojen suhteen.  Odottaville lokeille meni särjet ja pienen pienet ahvenet.  Yhden isohkon kalan saimme ylös, mutta ei oikein oltu varmoja onko se säyne tai joku muu särkikala.  Se kuitenkin keitettiin kissalle syömiseksi jos kelpaa.

Järvellä on muuten mukava olla.  Ei tänäänkään mikään hirmu lämmin ollut, ei T-paidalla tarjennut.  Kaunista siellä on.



Olisi mukava jos mökki olisi rannassa, mutta kyllä tämänkin matkan pääsee mukavasti jos haluaa.  Rannassa asuminen voisi tuoda paineita olla jatkuvasti kalassa tai uimassa.


Tämä lähijärvi ei ole suuren suuri, hyvin jaksaa soutaa päästä päähän.  Kaloja sinne on istutettu, ainakin kuhaa ja joitakin muitakin kaloja.  Virvelöimällä on joku saanut kuhaa ja haukeakin.  Siis todistettu on, että kalaa löytyy.  


Onkia voi halvalla, mutta jos ostaa kalastuskortin ja virvelin, maksu nousee jo jonkun verran.  Tietysti se on vesiensuojelun ja kalakannan takia ne rahat, mutta tavallisena kesäkalastajana, joka käy pari kertaa kalastamassa, en oikein ymmärrä maksua.



Luonnosta löytyy kalojen lisäksi jo kuusenkerkkiä, joita ei tietysti saa noukkia muiden puista, käsittääkseni.  Tuskin siitä kukaan rankaisee jos muutaman noukkii metsässä suuhunsa.  Kaikki eivät niiden mausta pidä, enkä minäkään niitä sellaisenaan voi syödä muutamaa enempää.  Niistä kai tehdään siirappia ja jotain muutakin.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia ja runoja keväästä ja puutarhasta.

Jättitatar

Reseptien avulla kaapin tyhjennystä