Kevät mielessä

Lähtölaskenta kevääseen on alkanut.  Ensimmäiset siemenluettelot ovat tupsahtaneet postilaatikkoon..  Niitä olen katsellut sillä silmällä, mitähän istuttaisin.  Tilaamaan en ole vielä ryhtynyt.  Suunnitelmat itävät jo.

 

Jos joskus vielä pääsisin ihannetilanteeseen, saisin vain istuttaa kaikenlaista ja joku muu hoitaisi ne loppuun.  Maan kaivelu on minun juttuni.

 

Kukkalajeja on katalogeissa satoja erilaisia., miten niistä voi valita parhaat.  Tiedän, tiedän, kukat ja muut kasvit pitää valita olosuhteiden mukaan.  Ei ykkösvyöhykkeen kasveja voi istuttaa 3 tai 4 vyöhykkeelle.

 

Entä sitten vihannekset.  Olisiko tänä vuonna tavallisen perunan vuosi.  Omassa maassa kasvatetut perunat maistuvat makoisilta vaikka ne kasvaisivat vain peukalonpään kokoisiksi.

 

Kavahdan ajatusta, etten keväällä voisi istuttaa mitään.  Itse istutettu ja kasvatettu taimi on kuin oma kasvilapsi.

 

 

Talvipakkasella

Pakkanen tekee koukeroita ikkunaan ja jääpuikkoja oksiin.  Vihdoinkin on talven tuntua.  Ei haittaa pakkasen paukkuminen.  Vaatteita voi lisätä niin paljon kuin haluaa.

 

Ei Satakunta mikään Lappi ole, mutta lumi kaunistaa tämänkin seudun.  Tasaiset tantereet muuttuvat lumen ansiosta avariksi lumikentiksi.  Lumi melkein sokaisee silmät auringonpaisteessa.  Joka päivä on hiukan valoisampaa kuin eilen.

 

Lumi koristelee pihan paljon paremmin kuin minä.  En pidä muutenkaan liiasta tavaroiden paljoudesta pihassa.  Kesällä kukat koristavat puutarhan, talvella lumi ja jää.

 

Pakkasella linnuilla on kova ravinnon tarve.  Meidänkin lintulaudalla käy vilske.  Kai ne pärjäisivät ilman lisäruokaakin, mutta niitä on mukava seurata.  Siirsimme lintulaudan lähemmäs ikkunaa, etteivät isot linnut syö kaikkea ruokaa.  Varikset ja harakat ovat pelokkaita, eivätkä uskalla tulla niin liki.

 

Tämän vuotisen amarylliksen vierestä lintuja on hauska seurata kahvia siemaillen.

 

 

Joulukukat

Minua eniten joulukukista miellyttää Amaryllis.  Se voittaa kauneudessa haisevan hyasintin ja prameilevan joulutähden.  Sen kukintaa joutuu välillä odottamaa päiväkausia, mutta kun se aukaisee suoran vartensa päähän kauniin kukkansa, sen huomaa jokainen huoneeseen tulija.  Tämän vuotinen amaryllis on vielä nupullaan, enkä ole ihan varma ehtiikö se avautua jouluksi.

 

Monena vuonna  olen ostanut vain sipulin ja laittanut itse ruukkuun.  Tänä vuonna ostin valmiiksi istutetun ja nyt jännätään avautuuko vai ei.

 

Viime vuotisista on kuvia otettu.  Se on aina pakko ikuistaa jälkeen päin ihailtavaksi.  Tässä on parilta viime vuodelta otetut kuvat.  Keli näyttää olevan nytkin samanlainen, ettei mitään erilaista.

 

 

Löysin tämän linkin jossa on kauniita amarylliksiä ja niiden hoitoa.  Taidanpa lisätä blogin omaankin listaani.

https://vanhantalonikkunallakukkii.wordpress.com/2015/01/09/joulukukat-amarylliksen-hoito-ohje-kukinnan-jalkeen/

 

Joulun odotuksen jännitystä voi helpottaa kukkien hoidolla.

Puutarhakirjat

Kirjojen rakastajana rakastan myös puutarhakirjoja.  Niitä tulee useimmiten hankittua hetken mielijohteesta.  Melkein aina alennuskoreista.  En ole koskaan varta vasten mennyt kirjakauppaan tietty kirja mielessäni.  Minulle kertyy kirjoja aika paljon, vaikka yritän vältellä ostamista, kirjoja on muistakin aiheista tietenkin kuin puutarhasta.  Niitä on hauska selailla näin talvisin, kun suunnittelee seuraavaa kesää.  Kirjastostakin tulee laahattua kotiin kirja poikineen.

 

Keittiöpuutarha kirjassa on kauniita kuvia.  Minun kasvipuutarhani ei ole koskaan näyttänyt niin kauniilta.

 

 Rakentaa en osaa mitään, tai minulla ei ole siihen kiinnostusta.  Haen pihan rakennuskirjoista ideoita joita rakentava siippani voisi toteuttaa pyynnöstäni.

 

 Kotipuutarhurin käsikirja taitaa olla katsotuin kirjani.  Siinä on selkeitä ohjeita tavalliselle harrastajalle.  Muutkin Suomessa tai suomalaisille tarkoitetut kirjat ovat hienoja.

 Rahan säästämiseksi tämä kirja on hankittu.  Tosin puutarhaa ei saa pikkurahalla.  Kaikki menee minkä siihen voi laittaa.

Tämä kirja nousee aina talvella kokeilujen ansiosta esiin.  Kaikenlaista voi kasvattaa sisällä ruukussa.  Mielenkiintoista on aina seurata nouseeko mullan päälle mitään.  Kokeiltu on ainakin appelsiini, avokado, paprika ja jotain muutakin.  Seuraavaksi voisin kokeilla mangoa. 

 

Erehdysten kautta voittoon

Tämä vuosi, 2015, on ollut ongelmallinen ja paljon kasveja ja kukkia tuhoutui.  Jotain aina kuitenkin onnistuu, kun paljon tekee.  Erehdysten kautta voittoon.  Puutarhan hoidossa on se hyvä puoli, että seuraavana vuonna voi aloittaa ihan alusta.  Mitään ei ole menetetty jos tänä vuonna ei kasva mitään tai säät eivät ole otolliset kasvattamiselle.

 

Kokeilevana luonteena tulee kokeiltua sellaisia kasveja, mitä ei ole tarkoitettu Suomen leveyspiirille.  Toiset ovat tarkoitettu lämmitetyille kasvihuoneille tai muhkeille multamaille.  Satakunnan maaperä on kivikkoista ja ohuen mullan peittämää.  Vaatii paljon työtä, että täällä saa jotain kukoistamaan.  Uutta multaa ja paljon ravinteita.

 

 

Laittelin tähän videoon muutamia kuvia mökiltä ja rivitalon pihasta.  On niitä onnistumisia tullut minullekin, vaikka aika pienessä mittakaavassa.  Ensi kesänä taas aloitetaan uudella sykkeellä ja tarmolla.

 

Kuvaamisella saa muistot jäämään mieleen pidemmäksi aikaa.  Niistä on iloa.

Ensilumi

Ensilumi saapui Poriin 21.11.2015.  Paljon valoisampi luonto säihkyy ikkunan takana.  Säätiedotus lupasi lumen pysyvän pari päivää.  Se ei ole pitkä aika.  Lunta ei tällä niin paljon tullut, että olisi tarvinnut lapioon tarttua.

 

Mukavan näköistä on vielä, ennen kuin muuttuu loskaksi.  kameraan piti tarttua ja kuvata ensimmäiset lumet.

 

 

Uuniruokaa ja piirakoita

Lahjaksi saatu piirakkakirja houkutti tarttumaan kauhan varteen,  Yksi ohje on vasta kokeiltu, mutta jatkoa seuraa.  Syksy on muutenkin uuniruokien aikaa.  Miten hyvältä maistuvatkaan padat ja piirakat, laatikot ja paistikastikkeet.  Kasviksia voi käyttää tuoreena ja mukana piirakoiden ja laatikoiden teossa.

 

 

Kaalilaatikko on yksi rakkaista laatikkoruuista, josta olen pitänyt lapsesta saakka. 

 

Kaalikaatikko

 

1 kg kaalia paloitellaan ja keitetään suolatussa vedessä pehmeäksi.  ½ kg jauhelihaa ja yksi sipuli paistetaan pannussa kypsäksi.  Maustetaan mustapippurilla ja suolalla.  Sekoitetaan kaalisilppu, jauheliha ja kourallinen n. 1 dl puuroriisiä.  Pieneen vesitilkkaan liotettu lihaliemikuutio tai vastaava määrä suolaa sekä iso ruokalusikallinen meiramia.  7-8 dl maitoa ja kananmuna.  Paistetaan alle 200 asteen lämmössä 2,5 tuntia.

 

 

Laatikon voi pakastaa.  Kaalilaatikon maku vain paranee seuraavaksi päiväksi.

 

 

Hernekeittoa olen keittänyt pakastimeen monta litraa.  Ruuanlaitto ja leipominen itse ovat parhaita tapoja rahan säästämiseksi.  Säästämisen lisäksi se on hauskaa.