Syksyn äänet ja värit

Äänet kuuluvat syksyllä jotenkin eri tavalla.  Puolukan poimintaan keskittyneenäkin kuulostelee mitä ympärillä tapahtuu.  Luontainen eloonjäämisreaktio metsässä ollessa.  Maatalouskoneiden äänet kaikuvat, moottorisaha pärisee, hirvikärpäset surahtelevat.  Tiukka baskeri ja huppu päässä, silti onnistuin kantamaan sisälle asti kaksi.  Kurkien äänet säväyttävät aina, tikkakin käy syöntipuussaan naputtelemassa.

 

Syksy on ollut niin kuiva, että etelämmässäkin voi tulla kaunis ruska.  Kosteuskin taikoo kauniita näkymiä.  Usvaiset aamut ovat salaperäisen tuntuisia.  Hämähäkkien seittejä on enemmän kuin luulisi.  Värien kirjo on on punaisesta keltaisen kautta ruskeaan.  Jotkut kasvit kyllä ovat vihreitä pitkään tai kokonaan.  Kaunista on ainakin minun silmilleni.

 

 

Puut ja pensaat

Puiden ja pensaiden istutus on jo vosia kuulunut ohjelmaani.  Joka vuosi yritän istuttaa jonkun pienoisarboretumiini.  Mökkipihamme antaa mahdollisuuden kokeilla tällaistakin.  Tietenkin ympäröivässä metsässä ja osaksi pihassakin on Suomen tavallisemmat puut ja pensaat.  Kuusi, koivu, pihlaja, kataja, haapa ja lehtikuusi. 

Puut ovat pitkäikäisiä ja vaivattomia sen jälkeen kun ne on istutettu.  Ei kastelua tai juuri mitään muutakaan hoitoa.  Ympäristöä täytyy välillä siistiä, etteivät ne aivan tukehdu. Tänä syksynä olen istuttanut Hevoskastanjan.  Olen sitä jo kauan miettimyt ja nyt se tapahtui.  Se on iso puu joka vaatii latvukselle tilaa ainakin kuusi metriä.  Metrimitalla ei mitattu, arvioimalla kyllä.  Vieressä seisoo jo tammi joka on myös iso puu.  Sen istuttamisesta on jo parikymmentä vuotta.  Ei siis vielä täysikasvuinen. 

 Hevoskastanja

 

 Mongolian vaahtera ja Korean pihta

 

 

 Kirsikkapuu ja marjapensaat yläpuolella ja luumupuu ja Omenankukkapensas alapuolella

 Euroopan pähkinäpensas ja Syyshortensia

 

Syksystä voimaa kevääseen

Seuraavan vuoden kasvua aletaan valmistella jo syksyllä.  Minäkin tyhjensin mökillä ruokakompostorin ja sekoitin sen mullan kanssa.  Kompostiin ei tule mökillä paljon tavaraa, vähän kuitenkin.   Pari vuotta tämänkertaisen panoksen alakerrokset ovat muhineet.  Hyvin olivat kompostoituneet.

 

Kasvikompostiin taas tulisi ainesta vähän liiankin kanssa.  Ruohosilppua, lehtiä ja perkausjätteitä tulee vaikka millä mitalla.  Onneksi meidän mökki on omametsäinen, eikä naapureita kilometrin säteellä.  Sinne mahtuu kaikki mitä pihasta viitsii ja jaksaa viedä pois.  Kukat saavat kompostoidusta kasvi-ja ruokajätteestä hyvää kasvuvoimaa.  Ostan kaupastakin lannoitteita, luonnollinen kasvuvoima on silti hyväksi kasveille.

 

Perennojen jakaminenkin kuului ohjelmaan.  Muutaman jakamisen avulla sain taas kukkapenkkeihin täydennystä.  Mielestäni tämä aika on yhtä mukavaa kuin kevät.  Saa istutella ja luoda uutta kasvua.  Heinäkuu on möllöttelyaikaa, ainakin minulla.  Kaikki on liian valmista.  Kukat ovat kauniita, mutta istutus ja sadonkorjuu ovat parhaita asioita puutarhaharrastuksessa.  Olenkohan ollut mato edellisessä elämässä.  Mullassa mönkiminen kun on mukavaa.

 

 

Korkealle kohoavat

Toiset kukkaset kasvavat Suomessakin älyttömän korkeaksi.  Kaikkein korkein meillä on humalasalko.  En tiedä kuinka korkealle se olisi yltänyt jos salko olisi tehty isommaksi.  Nyt kukkivana se alkaa tulla alaspäin.

 

Suureksi kasvoi hirvenjuurikin, kukka tavoittelee  yli kahden metrin korkeutta.  Tässä kuvassa hirvenjuuri on vielä keskenkasvuinen.

Auringonkukat kohoavat jo lähelle ränniä.  Kärhöt ovat nopeita kasvajia.  On monia muita säleikkökasveja jotka peittävät ristikon nopeasti.  Uljaat isot kukat ovat komeita katseenvangitsijoita.  Osa niistä vaatii tukea esim. gladiolukset.  Hoikka varsi ja painava kukka on huono yhdistelmä.

En halua puutarhaani påelkästään isoja kukkia.  Siinä tuntee itsensä vielä pinemmäksi.

Kaupunkilaisten puutarhat

Pienenkin puutarhan saa laitettua ison näköiseksi.  Se vaatii suunnittelua ja paljon työtä.  Moni on siinä onnistunutkin.  Television puutarhaohjelmissa kaunistetaan kaupunkia talkoilla (Sissipuutarhuri) ja suunnittelijan avustuksella monessakin ohjelmassa.

Kaupunkien puutarhat ovat ilo silmille.  Niitä on ihmisiä hoitamassa.  Ne eivät jää oman onnensa nojaan niinkuin tavallisen tallaajan puutarha.  Niissä on väri-iloittelua ja uusia ajatuksia koristella puutarhaa.

 

Tallinnan matkalla löytyi puutarha muurin vierestä.  Siinä oli kauniisti käytetty lasia tai muovia kukkien taustalla.  Idean ei aina tarvitse olla monimutkainen.  Tarkoitus on saada kukkaset näyttämään vielä kauniimmilta.

 

  Kukka-asetelmat ovat välillä huikaisevia.  Sellaisia ei voi ajatella omaan puutarhaan.  En osaisi kyllä sellaisia rakentaa saati suunnitella.  Se on hienoa, että puutarhattomatkin saavat katsella ja nuuhkia kukkia.  Kävellä käytävillä ja ihailla.

 

 

Lomakälläilyä

Lomaa on mennyt jo viikko, en ole vielä päässyt tekemään puutarhassa oikein mitään.  Ensimmäinen lomaviikko nyt menee aina lomalla oloa harjoitellessa.  Toinen ja kolmas viikko on lomaa ja viimeinen viikko menee jo työn alkamista odotellessa.

 

Jotain pientä nyt tulee tehtyä joka päivä-  Muutaman rikkaruohon poisto kasvimaasta, kukkien siistimistä.  Joutoaikaa tuntuu olevan niin paljon, monta tuntia menee päätä pyöritellessä ja pihamaalla kävellessä.

 

Mustikoita sentään kävin poimimassa.  Ne ovat kypsyneet pari viikkoa etuajassa.  "Mustikanpoiminta on mukavaa toimintaa" kuten laulussa sanotaan.  Täälläpäin on ollut huono hyttyskesä, siis hyttysille, eivät juurikaan haittaa meikäläistä.

 

Kaikenlaista muuta ajanvietettä on kertynyt tällä viikolla.  Pitkähkö pyörämatka tuli tehtyä heti loman alkaessa, 60 km.  Onkimassa on käyty ja uimassa.  Perinteistä lomakälläilyä.  Ehkä puutarhatyöt kiinnostavat ensi viikolla enemmän.

Tämä kuva on viime vuodelta, mutta samaan paikkaan räysttän alla on nytkin pesä.  Vähän myöhään pääskynen on poikasten kanssa.  On vähän epävarmaa pääsevätkö poikaset matkaan.

 

 

Takapihalla tapahtuu

Rivitalon takapihaakin on pakko välillä kunnostaa ja siistiä.  Ostin sitä varten oikein polttomoottoritrimmerin.  Sillä on nyt pariin kertaan harjoiteltu.  Vähän se tuntuu isonlaiselta minun kokoiselleni.  En ole aiemminkaan trimmeriä paljon käyttänyt, oikeastaan en juuri lainkaan.  Päätin nyt opetella senkin taidon.  Olen jotenkin pelännyt johdollisen trimmerin käyttöä, polttomoottorillinen sen takia.  Akkutrimmereistä olen kuullut vain huonoa.  Akku kestää liian kauan lataantua ja teho on huono.  Tätä on nyt vasta pari kertaa käytetty joten sen pitkäikäisyydestä ei ole vielä tietoa.

 

Laitan joka kesä jotain vihanneksia kasvamaan kukkapenkkiin.  Tänä vuonna se oli kesäkurpitsa, niinkuin monena vuonna.  Ne alkavat pian kukkia ja saan kenties satoakin.  Kesäkurpitsa on herkullista hiukan voissa paistaen ja maustaen.  Se sopii myös salaattiin ja säilöttäväksi.

 

Ne kaipaisivat varmaan vähän vahvempaa maata, mutta kai se näinkin jollain lailla onnistuu.  Pieneenkin pihaan haluaa monipuolisen puutarhan.  Kukkia, vihanneksia ja hedelmiä.  Saan tänä vuonna omenoitakin vähän.  Siihen on vielä matkaa.  Siihen mennessä voi tapahtua mitä tahansa.  Tuuli voi pudottaa raakileet tai tauti iskeä.  Toivottavasti sentään saan maistaa syksyllä oman puun hedelmiä.