Kotihommia välillä

Mökillä on vietetty niin paljon aikaa, että kotonakin pitää käydä puuhailemassa. Takapihan Lumipalloheisi palkitsi taas upealla kukinnallaan. Pari vuotta sitten katkaisimme sen puolesta välistä. Se oli kasvanut liian isoksi. Vähän pelkäsimme ettei se kasva ennalleen, mutta mitä vielä. Kukkia tuli aivan hurjasti. Ne vain ovat niin raskaita, rankkasateessa kukat kärsivät . Saimme kuitenkin nauttia upeasta kukinnasta.

Japanin akileijakin innostui kukkimaan. Se on mielestäni jopa kauniimpi kuin tavallinen versio.

Kotona sisällä ja ulkona oli kiva puuhailla. Maton pesua terassilla, kun sattui aurinkoinen päivä. Matto mahtui hyvin olemaan suorana. Vesiletkulla vettä, mäntysuopaa ja harja heilumaan. Tahroista päätellen kaikenlaista on tippunut keittiön matolle. Se ei ole mitään ihmeellistä koska pöydän ääressä leivotaan, tehdään ruokaa ja syödään. Välillä tuntuu, että olisi hyvä laittaa pressu maton suojaksi tekemisen ajaksi.

Etupihallakin pionit kukkivat. Kai se viihtyy, joka kesä on tullut yksi kukka lisää. Hienoista kukista huolimatta pioni ei vaadi mitään ihmeellistä hoitoa.

Leipomisesta puheen ollen, tuli taas leivottua. Kinkku-feta pasteijoita ja appelsiinimarmelaadilla maustettuja pullia. Tein pasteijoihin voitaikinan sijasta vehnätaikinan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikainen homma ollut. Siihen oli vain ryhdyttävä. Seuraava työ oli klapien pinoaminen. Ei siihen

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Raparperin jako

Raparperini voi tänä vuonna huonommin, kuin muina vuosina. En varmasti tiedä mikä on syynä. Kevät ja alkukesä olivat kyllä kuivia ja liian lämmintähän takapihallani on. Kaivoin raparperin ylös ja isonsin kuoppaa. Lisää vahvaa multaa sain kasvihuoneesta, mistä poistin pensastomaatin. Se oli tehnyt tomaatteja minkä oli jaksanut. Siitä sain lannoitettua multaa. Raparperissä oli kyllä paksut juuret, joten sekään ei voinut olla syynä huonoon satoon. Raparperi lähtee kasvuun pienestäkin juuren palasta. Laitoin vielä ojan puolelle kiviä, ettei kaikki vesi ei valu pois. Paikka on kovin aurinkoinen, raparperi pitää puolivarjosta, muuta mahdollisuutta ei ollut. Tässä on alkutilanne. Olen siitä paksumpia käyttänyt, ei se ihan näin tyhjä ollut koko kesää. Ehkä puolet paksumpia olivat käytetyt raparperit. Lapio ja haravat käyttöön niin hyvä tulee. Ensi kesänä sitten nähdään mitä tuli tehtyä. Takapihan kunnostushomma jää välillä vähiin, kun mökkipiha vaatii enemmän kesällä. Kaikke

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista