Kynttilöiden elävyys alkaa houkuttaa mitä pitemmälle mennään kohti joulua. Elävä tuli tuo tunnelmaa. Kynttilän valossa voi tunnelmoida ja vähän haaveillakin tulevasta. Tosin minun ajatukseni pyörivät aina arjen ympärillä. En oikein osaa enää haaveilla mitään korkealentoista. Arjessa mennään tunnista toiseen, päivästä päivään, ilman yllätyksiä tai ilman epävarmuutta. He ketkä kestävät arjen, ovat elämän sankareita.
Kynttilä on vanha keksintö. Artikkelista löytyvät ensimmäiset kynttilän käyttötavat.
https://www.duodecimlehti.fi/duo91924
Ennen vanhaan, ennen sähkövaloja, täytyi kaikki työt tehdä hämärassä lyhdyn tai kynttilän valossa. puhumattakaan päreen valosta.
Ei siitä niin kauan ole, kun Suomessakin vielä monissa mökeissä elettiin lyhtyaikaa. 1960-luvulla tuli sähköt meidän nykyiselle mökille, joka silloin oli vielä asuintalona.
Ei sitä nykyihminen osaa oikein kuvitella kuinka hankalaa elämä on hämärässä ja pimeässä ollut. Nykyisin saa pienelläkin lampulla enemmän valoa, mitä silloin kynttilöillä ja lyhdyillä.
Viimevuotinen koristeellisempi asetelma. Nykyisin on paljon pieniä patterista virtaa saavia valolankoja. Ei tar vitse edes kynttilää sytyttää.
Haudoillakin on alkanut tulla patterikynttilöitä. Siihen minä en ole ryhtynyt. Kun kerran tai pari kertaa vuodessa sinne kynttilän vie, niin kyllä sen täytyy olla aito kynttilä. Toisinaan minä kyllä muistelen rakkaita ihmisiä kotona, kun sytytän kynttilän. Se on ihan hyvä tapa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.