Siirry pääsisältöön

Tietokoneen tyhjennystä

 Ostin uuden tietokoneen ( kannettavan) ja nyt pitää tyhjentää tietokonetta kuvista ja muusta solasta, jota sinne on 10 vuotta tallentanut. Kaikenlaisia kuvia sitä on tullut säilöttyä vuodesta toiseen.  Tietokoneen vaihto aiheutti melkein paniikin.  Mihin kuvat?  Poistaisiko ne tuosta noin vaan poista-käskyllä?  Ei niitä uuteen tietokoneeseen voi siirtää, se täyttyisi heti ja itseni tuntien, se täyttyy kyllä ajan kuluessa.


 Samanlaisia kuvia näyttää näyttää olevan vuonna 2013, kuin nytkin, eli kymmenen vuotta sitten. 
Oikeastaan täyden koneen tyhjennys on kuin mielen tyhjennystä turhista asioista.  Konmaritusta erilaisella tavalla.



Muistitikut käyttöön.  Sekin on kaaosta, kaikki on käytävä läpi kuitenkin.  Ei kaikkea tarvitse ja kannata säilyttää.  Kuvat on tietenkin nimettömissä kansioissa, usein samoja tai melkein samanlaisia kuvia.  Joissakin vain pari kuvaa.
Kaikki kuvattaessa mielenkiintoinen on kuvattu monelta suunnalta, edestä ja takaa.  Kukat, pensaat, puut ja ihmiset.  Ihmisiä on kuvista vähemmistö.  Muistoissani kuvat olivat kauniinpia ja parempia.  Niinhän muistot yleensäkin.  Aika kultaa muistot.




Melkein samaan hyömyyn menivät poistoon Pinterest, kirjablogi ja yksi Instagramtili.   Ihminen ei pysty määräänsä hajauttamaan itseään.


Googlekuvapalvelu on jo monta kertaa ilmoittanut sen olevan niin täynnä, että kohta pitäisi ostaa lisää tilaa.  Kai sielläkin täytyy pitää itseni kanssa siivoustalkoot.  







Mitenhän oikeat valokuvaajat säilövät kuvansa.  Kai heillä on muistikortteja pilvin pimein tai lisämuistilaatikko.  Sellainen minunkin pitää vielä ostaa.  Ehdottomasti ainakin pitää nimetä kansiot.  Löytäminen pelkästään kuvaamisajankohdan avulla on mahdotonta.



Tässä minä istun mökin portaalla suunnittelemassa jotain tärkeää, ratkomassa ristikkoa tai lukemassa jotain.



Tunnisteet:

Kommentit

  1. Urban Farming2.1.2024 klo 13.17

    Vanhojen kuvien selailu ja järjestäminen on hauskaa. Toiset arkistoivat vuosikansioihin, toiset aiheittain jne. Itse käytän aiheperustetta, sillä en mitenkään muista, milloin olen mitäkin kuvannut. Kuvia pitäisi ottaa kasvukaudella huomattavasti enemmän, muuten tuntuu kuvat loppuvan vuoden aikana kesken.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.
4 kommenttia
Read more »

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen
1 kommentti
Read more »

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.
Lähetä kommentti
Read more »